Iida - tyttöystävä numero kolme

Tekstissä räjähdysvaara esittelin hieman teoriaa miksi kaikki voisi hajota palasiksi. Tilanne on siltä osin rauhoittunut. Saimin kanssa välit menivät poikki valitettavasti lopulta kokonaan, mutta lempi roihuaa Iidan kanssa. Olemme nyt yhdessä ja seurustelen kolmen ihmisen kanssa. Lähellä asuvan tyttöystäväni kanssa edelleen, hieman kauempana mutta silti lähellä asuvan Iidan sekä kaukana asuvan Annan kanssa. Tässäpä hieman jatkoa näille jutuille :)

Saimin kanssa välit meni poikki yllättäen, hän vain esti ja hiljeni enkä tiedä yhtään miksi. Se tuli vaihteeksi aivan puun takaa. Hänellä ei mitään syytä ole minua vihata eikä hän voi mitenkään tietää minun seurustelujutuista muuta kuin ehkä tästä oikeasta tyttöystävästäni mutta Saimille en ehtinyt muutenkaan mitään kamalia mennä sanomaan. Joten todellakin olen aika pimennossa asian suhteen. Saimi oli siis tämä toinen tyttönen suhteellisen lähellä asuva johon yritin tutustua kovasti ja josta luulin, että hän haluaa kanssa tutustua tavata. Miksei muutakin. Olen tavallaan hieman pettynyt, ehkä enemmänkin siihen mahdollisen kaveruuden menetykseen. Ei meistä ehkä kuitenkaan parina mitään ois voinukkaan tulla, mutta kaverina ja juttelijana hänestä ois saanut paljonkin irti.

Iidan kanssa tapahtui se minkä olen tehnyt kymmeniä kertoja aiemminkin juuri samalla kaavalla. Kehutaan nätiksi, houkutellaan vaatteet pois, kehutaan lisää. Jutellaan paljon. Ansa viritetty, tyttö lankeaa. Seurustelemme. Turha väittää, että asia olisi kuitenkaan noin yksinkertaista. Iida on jälleen kerran jotain lisää, paljon lisää siihen mitä muut tarjoavat. Iida on niin ihanan sinisilmäinen. Vähän söpösti sellanen naapurintyttö tiedättekös? Juuri sellainen. Ei mikään lisä kokoelmaan vaan paljon muutakin.

Welcome aboard my love <3

Spiel mit mir!

Tiedättekö sen tunteen, jossa olet kuin riivattu? Kuuntelet musiikkia, et tiedä mitä tekisi mieli tehdä. Tekee mieli riehua mutta et riehu, tamppaat jalkaa lattiaa vasten ja laulat kappaleen mukana.

Ich muss zerstören! 

Minulla on juuri sellainen fiilis tasan just nyt. Tuntuu kuin sieluni olisi tulessa ja se yrittää päästä kehostani irti mutta ei pääse.

Es ist laichzeit! 

Riivaa riivaa riivaa. Tällasena hetkenä ois ihan jees jos omistaisin vaikka nyrkkeilysäkin tai vittuuntuneen natsin naapurista jonka kanssa vähän ottaa erää perjantai-illan ratoksi. Rammstein on muuten todella riivaavaa musiikkia joten enpä yhtään ihmettele tätä fiilistä.

Feuer Frei!

En kuitenkaan haluaisi missään nimessä mitään rauhoittavia :D Tämähän on hauskaa eikä tää riivaaminen kummiskaan päivittäistä ole.

Adios!

Hulluutta ja onnea

Juttu Venlan kanssa on edennyt ihan huikeasti ja mun on pakko tulla taas hehkuttamaan tästä! Tässä voidaan nyt todella puhua, että molemmat saa tasan mitä haluaa. Hän tarvii viikonloppuna yösijan ja sovittiin että tarjoon after sex röökit sille ja niin, pannaan.

Hän saa yösijan ja tupsukkaa ja minä sitä toista tupsukkaa. Meidän keskustelut on 24/7 aktiivisia keskenämme ja se on aivan ihanaa! Musta tuntuu, että sen virallisen tyttöystävänkin kanssa menee paremmin nyt kun olen löytänyt näitä muitakin ihmisiä. Tullaan juttuun paremmin kaikin puolin enkä oo keskittyny ollenkaan niihin huonoihin puoliin.

Tämä on jotenkin niin ihmeellistä tällä hetkellä. Tänäänkin ollaan vaihdeltu viestejä varmaan sellaset viitisen sataa kappaletta ja tätä kirjoitellessa jatkamme edelleen jutustelua. Todella rentoa meininkiä. Ohmy. Kylläpä tekee höpöä olla lapsellisen innostunut jostain!

Hyvää yötä! I'm happy.

Yllättävää jälleennäkemistä

Olen viimepäivinä jutellut ahkerasti viime kesäisen tyttöystäväni Venlan kanssa, näimme kesällä tosin vaan kerran ja suhde loppui hänen masennuksen vuoksi lähes yhtä nopeasti kuin alkoikin. Olimme joitakin kuukausia täysin mykkäkoulussa. Nyt olemme viimeisen kuukauden aikana jutelleet hieman ja viime päivinä todella ahkeraan. Nyt tuli tilaisuus nähdä enkä ollut varma haluaisiko hän edes. Hän kuitenkin tuli luokseni ja oli kuin ei oltaisi edes erottukaan ikinä. Emme siis ole yhdessä tällä hetkellä enkä tiedä mikä sana meitä tosiaan nyt kuvaisi parhaiten. Outoa säätöä? Sanoin hänelle tänäänkin rakastavani häntä, mutta Venla ei vastannut siihen mitään eikä se ole tosiaan mikään ongelma.

En oikeasti tiennyt mitä tehdä hänen kanssaan kun tuli käymään. Hän oli sylissäni ja teki koulujuttujaan samalla kun hieman silittelin häntä ja puhuttiin kaikkea randomia vain. Kerättyäni rohkeutta aikani hänen maatessa sängylläni selällään mä menin hänen päälle ja suutelin. Se oli aivan ihanaa.. Juuri sellaista kuin ekallakin kerralla. Venla oli aivan täysillä itsekkin mukana. Se hetki oli tämän joulukuun ensimmäinen kun tunsin olevani jälleen todella onnellinen, tyytyväinen, tuntui kuin voisin hengittää vapaasti vaikka huulet oli kiinni toisissa silkinpehmeissä ihanissa huulissa.

Tilanne oli mun mielestä hyvin hellä ja onnellinen molempien puolelta. Hän varmasti nautti siitä kun hellästi puristin rintoja, nuolin kaulaa, suudeltiin, halattiin. Oon ollu koko illan aivan euforinen ja ihmeissäni. Olen edelleen. Hämmentynyt jopa. Tekisi niin mieli kertoa jollekkin mutta sen uskaltaa tehdä vain tänne blogiin.

Hänellä ja muilla lähellä asuvilla ihmisillä, verrattuna esimerkiksi tyttöystävääni, on hyvin erilaiset elämäntilanteet ja kilometrejä ja ikäeroakin kuitenkin sen verran, että ois hyvin epätodennäköistä heidän törmäävän toisiinsa jossain. Muutenkin tunnen ja tiedän missä piireissä kukin liikkuu joten pelkoa bustaamisesta tätä kautta ei juurikaan ole. Ja tosiaan eipä me Venlan kanssa mitään olla sovittukaan.. On vaan pakko todeta helvetti että mä oon yllättyny ja iloinen!

Tinder/osa2

Noniin! Tinder ja myös hot or not sovellus on nyt läpikotasin testattu ja tulos on aika selvä. Nämä palvelut ovat vain ja ainoastaan ulkonäöltään + 8/10 ihmisille tarkoitettuja palveluita. Sieltä ei keskitasoa/keskitasoa rumempi ihminen yksinkertaisesti löydä seuraa kuin satumaisella tuurilla. Sanottakoon, että itse arvioisin itseni noin 5,5/10 ulkonäön suhteen. Hot or notissa lukuni taisikin juuri jotain viisi olla eli ihan totuudenmukaisesti nää menee näköjään. Mutta takaisin asiaan!

Perinteisellä sydämen jaolla ja matchien kautta en löytänyt lopulta ainuttakaan tyttöä kenestä olisi saanut juttuseuraa ja ylipäänsä vain muutama ihminen vastasi matchin jälkeen mitään. Mutta! Kaikessa on aina mutta, kuten tälläkin kertaa. Tiedättehän sen infonapin ja lisätiedot, joita ihmiset voivat sinne profiiliin laitella? Välittömästi kun älysin selata infonapista löytyvät jutut niin seuraa löytyi. Sieltähän useimmiten löytää instagram tunnuksen henkilöltä tai snapchatin/kik tunnuksen.

Tsädäm! Mene instagramiin, kikkaa, ohita tämä välivaihe jossa molempien täytyy olla sydänystäviä keskenään napin painalluksen kautta. Ihmiset, jotka olivat järjestään olleet tuolla hiljaa alkoivatkin jutella kun olin ohittanut vain sen faktan, että tinderissä pääsee keskustelemaan pelkästään sydäntä jakaneiden kanssa. Problem solved!

Uskoisin tällaisten palveluiden muokkaavan ihmisen luonnetta jotenkin. Tinderit sun muut on tarkoitettu pinnalliseksi joten mitä sieltä siis saa käsiinsä? Pinnallisuutta. Mutta samat ihmiset kun tulevat vastaan jotain toista kautta niin tilanne on muuttunut täysin, ihmisen suhtautuminen on muuttunut täysin. Tässä vaiheessa voisin muistuttaa, että tinderissä sekä hot or notissa ainakin omalla kännykälläni näkee onko viestit luettu vai ei ja tosiaan kaikki kymmenet matchit joille moikkasin olivat myös lukeneet viestini ja ohittaneet tietoisesti vastaamisen.

Tällä hetkellä 'kiertosysteemini' kautta olen saanut ehkä viisi juttukaveria joista olisi tarkoitus nähdäkkin osaa lähiaikoina. Näistä tyypeistä en kuitenkaan usko tulevan mitään romanttista, mutta eihän sitä ikinä tiedä! Kertoilen heti jos jotain sen tapaista kuitenkin menee ja tapahtuu :)

Räjähdysvaara

Viimeisen viikon aikana on tapahtunut vähän yhtä sun toista joten nyt hieman pitempi postaus, jotta kaikki tulee varmasti selkeesti käytyä läpi. Otsikon mukaisesti nyt on hieman räjähdysherkkä tilanne. Mitään ei ole siis tapahtunut, mikään ei ole räjähtänyt, mutta vaara, se on olemassa.

Minulla on ollut hyvin sekalainen ystävyys-suhde (ei seksiä, ei mitään intiimiä) erään lähellä asuvan naisen kanssa. Ollaan tosiaan tunnettu useampi vuosi, tosin emme ole aina olleet ystäviä. Välillä ollaan riidelty ja meidän välit on ollu pitkälti on/off tasolla. Luulin ettei Tiinan kanssa oltaisi enää väleissä, mutta hän soitti yllättäen minulle ja puhuimme melkein kaksi tuntia keskellä yötä toisillemme. Olen aina luottanut häneen. Luotan häneen nytkin, mutta eihän maailmassa -mikään- ole aidon oikeasti -varmaa- joten tästä syystä räjähdysvaara on olemassa. Menin siis kertomaan hänelle, että seurustelen tällä hetkellä kahden eri ihmisen kanssa. Hän tuntee tämän virallisen tyttöystäväni ja on hänen kanssaan tekemisissä. Tiina kuitenkin lupasi pitää suunsa kiinni, olemmehan me olleet aiemminkin toisillemme ns. henkireikiä ja pystyneet kertomaan ihan mitä vaan toiselle tietäen ettei jutut leviä sen puhelun ulkopuolelle. Kuitenkin pieni pieni pieni epäilys on olemassa. Kuten totesin, välimme ovat olleet viimeaikoina hyvin tulehtuneet. Todellinen testi, sitä tämä on nyt suhteellemme, ystävyys riippuu minun osaltani tästä. Täsmentäköön sen verran etten ole hänelle aiemmin näin moraalisesti arveluttavaa sisältöä jakanut joten tilanne on siinäkin mielessä hieman erilainen.


Jatkoksi voisin vielä lisätä, että aiemmin kyseisen ihmisen kanssa tapahtui jotain outoa. Olin kertonut hänelle jotain (asian sisällöllä ei ole mitään merkitystä enää joten en ala sitä selittämään) luottamuksella. Hän vannoi jälkikäteen ettei kertonut asiasta kenellekään, mutta yhteinen ystävämme oli väittänyt tyttöystävälleni Tiinan kertoneen sitä ja tätä. Se on ainoa kerta kun luottamukseni Tiinaan on joutunut koetukselle, mutta ystäväni olisi voinut periaatteessa arvata ja ilkeyttään heittää tämän asian. Anteeksi kun on sekava selitys mutta kuitenkin. Ystäväni ei siis halunnut, että olisin yhdessä tyttöystäväni kanssa joten hän olisi ihan hyvin voinut keksiä päästään negatiivisia juttuja. Jos tämä kuvio nyt räjähtää käsiin ja Tiina pettää luottamukseni niin suhteeni tyttöystävän kanssa on ohi ja samalla menee ystävyydet Tiinan sekä tämän toisen kaverini kanssa.


Räjähdysvaaran syy numero kaksi. Olen alkanut flirttailla ja iskeä kahta alle 100km päässä asuvaa tyttöä ja nämä tytöt voivat periaatteessa törmätä toisiinsa, mutta eivät tyttöystävääni eikä Annaan (tyttöystävä2). Molemmilla näillä uusilla tytöillä, Iidalla sekä Saimilla on yhteinen kiinnostuksenkohde jota kautta he saattaisivat törmätä toisiinsa. Mutta heidän kanssaan ei ole vielä mitään tapahtunut. Iidan kanssa toivottavasti tapaamme viikonloppuna, Saiminkin kanssa toivottavasti pian. Saimi on enempi ystävämielellä liikenteessä mutta koitan kuitenkin iskeä häntä koska tullaan mielestäni hyvin juttuun. Molemmat tytöt on hyvännäkösiä, laihoja, mukavia. Iidalta oon saanu myös alastonkuvatkin jo irrotettua. Jälleen kerran olen kuulema ensimmäinen jonka kanssa hän sellaista on harrastanut. Olen kaiketi vaan niin hyvä tässä? Saimi on hieman varautuneempi, ehkä kiltimpi, sellanen naapurintyttö-tapaus. Iida on hieman kokeilunhaluisempi ja selkeästi rohkeampi vaikka hänkin on miesten suhteen kovin kokematon. Tähän voisi toki taas sanoa, että voiko ihmisen sanaan luottaa? Mutta miksi toisaalta kukaan valehtelis, normaali ihminen valehtelis tällasissa jutuissa? Kyllä mäkin ihan rehellisesti näille tytöille sen sanon etten ole itse kovin kokematon missään intiimissä ja sanon niitä seuralaisia kyllä löytyneen aiemmin. Vaikka en tietenkään mainitse, että niitä seuralaisia on samanaikaisestikin monia.

Tyttöystäväni kanssa on mennyt jälleen kovin hiljaisesti, tylsästi sekä puuduttavasti. Häntä tuskin kiinnostaa, koska tyttöystäväni on onnellinen vaikka suhteemme onkin järin kuollut. Jännä miten ihmiset eroavat toisistaan. Hänelle meidän tylsä, lähes seksitön, hyvin tuttavallinen suhde on onnellisuuden suuria kulmakiviä siinä missä itse kaipaan jännitystä ja enemmän. Mutta kuten todettua, meidän suhde on minullekkin tosi iso asia, nautin henkisestä yhteydestämme mutta se ei kuitenkaan riitä. Lähellä on useinkin, mutta lopulta ei. Tarvitsen muita naisia ja luojan kiitos heitä löytyy. Olen hyvin onnellinen tällä hetkellä elämääni kokonaisuutena. Toivottavasti räjähdysvaara laantuu ja tylsistyy samalle mitäänsanomattomalle tasolle tyttöystäväni innokkuuden kanssa.


Off Topic Post.Scriptum: VIELÄKÖ JOKU MUISTAA PIKKU GEEN RÄJÄHDYSVAARA ALBUMIN?

Peaceful Piano

Musiikin vaikutus mielialoihini on upeaa huomattavaa. Toisinaan tekee mieli raivota, voimakävelyä voimametallin tahtiin. Tänään teki kuitenkin mieli jotain muuta, pitkästä aika jotain rauhallista. Tuli aivan ihmeellinen ja positiivinen fiilis kun kuuntelin spotifyn peaceful piano soittolistaa läpi.  Jos rauhallinen pianomusiikki yhtään kiinnostaa niin kuunnelkaa toi soittolista läpi.

Kaikki negatiiviset ja mieltäni painaneet asiat häipyivät kehostani ulos iltalenkkini aikana. Vaikka vihaan talvea, sen kylmyyttä, sen pimeyttä. Rauhallisen upeat melodiat kuitenkin häivyttivät sen kaiken pois mielestäni. Hymyillen kävelin kadulta toiselle vaikka ulos lähtiessä murehdin kaikkea raha-asioista joululahjojen ostoon, terveydellisistä jutuista ihmissuhteisiin. Olen jopa masentavia maailman uutisia mietiskellyt. Se ei ole yhtään tapaistani. Pianon pimputukset nostivat harteiltani painot kuitenkin pois.

Totta kai jos fiilis ei ole yhtään yhteensopiva tällaiselle musiikille niin eihän se nautinto pakottamalla irtoa, mutta suosittelen lämpimästi kokeilemaan jos tämän tyyppinen musiikki ei normaalisti ole niin sanotusti sinun pala kakkua.

Parhaimpia artisteja mielestäni on Yann Tiersen, Goldmund sekä Glenn Gould tästä listasta. Jos vaikka et spotifyta käytä niin youtubesta sun muista varmasti löytyy samoja biisejä. Klassiset klassikotkin Mozartista Beethoveniin käy tietysti, mutta suurista ennakkoluuloista johtuen esim. omia kavereitani olen saanut innostumaan tämän tyyppisestä pianomusiikista nykyaikaisten tekijöiden kautta. Osataanhan sitä pianoa soittaa tosiaan tänäkin päivänä, vaikka tiettyjä klassikoita (eine kleine nachtmusik, four seasons, swanlake) ei mielestäni ole pystytty tasollisesti ylittämään.

Jos siellä ruudun takaa löytyy ihminen, jonka suuri intohimo pianomusiikki ja klassinen on, jätä ihmeessä viestiä! Varsinkin jos soittolistaltasi löytyy mielestäsi jokin nykyaikainen helmi, jota ei kuitenkaan syystä tai toisesta löydä perinteisellä youtube selailulla aivan ensimmäisenä.

Fresh worms to new hooks

Aktivoiduin jälleen netin ihmeellisessä maailmassa uusia kik nimiä ja whatsapp kontakteja etsien löytäenkin hetkellisen helpotuksen saalistamisessani kuten eräs kuvaili toimintaani. Tosin tämä tapaus, Veera nimeltään osoittautui niin helpoksi ettei siinä ollu haastetta ja urheilua ollenkaan. Tässä meni 19 tuntia ensimmäisestä laittamasti moi viestistä ja kuvaruudulla oli kuva paljaasta perseestä sekä tisseistä. 

Luokseni tuleminenkin kuulema kiinnostaa, mutta kaikkihan sen tietävät ettei siihen voi tässä vaiheessa vielä luottaa ollenkaan. Mutta kyllähän tää jätkän mieltä lämmittää. Vaikuttaa muuten fiksulle tytsylle enkä mä pervoudesta häntä toki syytäkkään. 

Kysyin millaisista jätkistä hän tykkää ja listassa oli mukana sana pervo. Hommahan oli siinä vaiheessa jo selvää, hieman small talkia, kehun häntä nätiks ja sanon miten mun tekis mieli, koska olet niin nätti ja koska kummatkin ollaan sinkkuja niin haittaisko sua jos pyydän sust vähä pervompia kuvia.. Ja niitähän sitten tuli, kun pyysi. Ei se jätkät hei sen vaikeempaa ole kun oikee tyyppi vaan tulee vastaan. Innolla jään odottelemaan seuraisikohan tästä jotain vakavampaa!

Se mikä tässä on hassua niin tämän saman kaavan toistaminen kerta toisensa jälkeen ei edes puuduta ja aina siitä saa aivan yhtä suuret kiksit ja se vaan nousee sitä mukaa mitä pitemmälle menee eikä kiinnostukseni ihmisiin lakkaa millään tapaa vaikka päätyisin sänkyyn asti tällasen ihmisen kanssa. Mä mielelläni annan itseni ihastua ihmiseen ja seurustelen vaikka sadan tyypin kanssa kunnes oikeesti tulis vastaan sellanen tapaus joka veis jalat alta täydellisesti sekä haluni seurustella muiden kanssa samalla.

Voin rehellisesti sanoo nähneeni jopa satota tytyjä alasti. Harmi kun ihan maantieteellisistä syistä niitä kaikkia ei pääse panemaan.

Operaatio huora 1/3

Olen pitkään miettinyt miltä tuntuisi olla huoran kanssa, maksaa seksistä. Millaista se olisi? Ajatus on kypsynyt mielessäni ja useasti olen käynyt katselemassa kaiken maailman ilmoituksia iskuri.netistä, seksitreffeistä jne. Hintahaitari tuntuu olevan puolen tunnin osaltakin 50-200 euroon joten vaihtelua tuntuu löytyvän paljon. Nyt päätin säästää hieman rahaa vähitellen ja ehkäpä joulukiireiden jälkeen palkitsen itseni ja aloitan tulevan uudenvuoden panemalla tunteettomasti maksullista naista.

Ennenkaikkea se tunteettomuus ja tuntemattomuus kiehtoo. Vaikka rakkaista lukijoistakin osa väittää ettei minulla ole tunteita ollenkaan niin minun päässäni se ei pidä paikkansa. Haluan tietää mikä ero on olla naisen kanssa jota en milläänlailla tunne ennakkoon ja kyse on pelkästä seksistä, ovesta sisään jotain muuta sisään ja ulos sekä ovesta ulos. Ei muuta. Ei ehkä kaunein mahdollinen kokemus, mutta haluan kokea sen silti.

Joulukuun puolella katselen niitä ilmoituksia sitten tosissani ja kartoitan siihen mennessä, että paljonko sitä rahaa tähän laitan esimerkiksi. Tämän vuoden puolella tuskin tätä vielä toteutan koska joululahjoina saa sitten kivasti rahaakin niin ne voisi käyttää tähän operaatioon!

Hyvin aiheeseen sopiva kappale :)

Syvällistä ja synkkää

En pode masennusta mielestäni enkä kovinkaan usein todellakaan mieti synkkiä asioita, mutta yksi järkyttävän suuri pelko minulla on eikä se lukemani perusteella ole juuri harvinaista.

Tanatofobia


Kuoleman pelko, kun pelkäät nimenomaan itse kuolevasi. Olen usein miettinyt missä se raja kulkee, mikä on normaalia ja mikä ei. Tämän pelon kanssa uskon kuitenkin ylittäväni tarvittavat rajat. Pelko kuolemastani on ainut asia maailmassa joka saa minut itkemään säännöllisen epäsäännöllisesti.

Pelkoni tuli mieleen äsken kävellessäni hautausmaalla. Tämä ei tosiaan kuulu jokapäiväisiin harrastuksiini kävellä hautausmaalla huvin vuoksi, mutta tällä kertaa päätin kävellä sinne ja kierrellä ympäriinsä. En päätynyt itkemään enkä kotiin palatessakaan vaan pakotin itseni nyt kirjoittamaan aiheesta jotain. Terapeuttisesssa mielessä, ehkä tämä auttaa pelkoni käsittelyssä. Olen niitä ihmisiä, jotka ihan oikeasti haluaisivat vaikka siirtää tietoisuutensa johonkin apinapukuun teknisesti, jos se olisi mahdollista. Jos joskus saan tarpeeksi rahaa niin haluan sellaisen scifi kryojäädytyksen itselleni. En minä oikeasti usko kuolleista herääväni, mutta pienikin toivon kipinä tässä asiassa otetaan vastaan rakkaudella.

En pelkää muiden ihmisten kuolemaa sen enempää kuin kukaan muukaan, en tietysti toivo kenenkään kuolemaa, mutta se ei ole maailmanloppu jos läheinen sukulainen tai kumppani kuolee. Maailmanloppu on, jos minä kuolen. Kuoleminen ahdistaa todella paljon, on ahdistanut ihan lapsesta asti vaikka lapsena kukaan läheinen eikä edes lemmikki ole kuollut. Tähän päivään mennessä olen kokenut vain hyvin kaukaisten ihmisten menetyksiä, ihmisiä joita olen tavannut korkeintaan 2-3 kertaa elämäni aikana ja hädintuskin tervehtinyt saati jutellut kunnolla. Mikään ei selitä pelkoani järkevästi.

Maanantai - Kuvaus pettävän paskiaisen arjesta

Vähän postausta siitä miten päiväni menee yleensä. Herään yleensä noin kymmeneltä. Aamuisin rikon lähes kaikkia ihmisenä olemisen sääntöjä mitä vaan pystyy. Aamiaisen kuuluisi olla päivän tärkein ateria, harvoin syön heräämistä edeltävinä tunteita mitään. Herätessä tulisi ottaa rauhallisesti, ehkä hieman venytellä verrytellä. Suurinosa suomalaisista juo edes kahvia herätelläkseen itseään. Minä nousen sängystä ylös, puen ja lähden sen suurempia miettimättä liikenteeseen. Hoidan nopeasti perus aamutoimet hampaiden pesun, hiukset nopeasti jotenkin ettei tarvitse pipoa päähän ja menoksi. Kahvia en juo kyllä normaalistikaan joten eipäs siinä mitään. Tässä en sen tarkemmin kuvaile minne lähden aamuisin, jos lähden, koska tosiaan haluan säilyttää täyden anonymiteetin myös ikäni suhteen. Varmaan jo tekstistäkin jotain voi päätellä etten ihan 10v ole enkä 40v mutta loppu jää varjoihin salaisuudeksi.

Käyn kaupassa yleensä lähes päivittäin, suurimmaksi osaksi teen itse ruokani. En kuitenkaan ole mikään huippukokki, ruokamyrkytystäkään en tosin ole aikaiseksi saanut joten mikään lättypizza nörtti en ole. Mainittakoon, että osaan kyllä pizzan tehdä ihan pohjasta lähtien! En kuitenkaan usko blogistani löytyvän jatkossakaan kamalasti reseptejä tai ruokailuun liittyviä postauksia mutta sitä poikkeusta odotellessa!

Harrastuksiini kuuluu blogikirjoittamisen lisäksi myös paljon muutakin kirjoittamista. Minulla on myös omalla nimelläni toimiva blogi mutta ymmärrettävistä syistä se ei herätä läheskään näin paljoa huomiota eikä stalkkereita. Olen ahkera kommentoija erinäisillä foorumeilla, en siis vain demissä, josta lukijakuntani minut suurimmaksi osaksi kuitenkin on löytänyt. Tykkään lenkkeillä paljon ja koitan sitä kautta karistella hieman muutaman kilon olemuksestani. Seuraan urheilua myös aktiivisesti, lähinnä kuitenkin tv välityksellä. Ajankulukseni joskus myös nörttäilen pelien parissa tietokoneella. Tämä on kuitenkin suhtkoht harvinaista. Tärkeä osa arkeani on toki myös ihmiset, perhe, kaverit, kumppanit. Perheeni kanssa tulen todella hyvin toimeen, he eivät tiedä todellisesta elämästäni kuitenkaan juuri mitään. Enpä juurikaan ihmettelisi vaikka kuvittelisivat minut homoksi jopa.

Koneella viettäessäni aikaa sivustoissa ovat muunmuassa aapeli, demi, fb, lukuisat bändien kotisivut sekä kaikki blogeihin liittyvä. Tv:stä katselen putousta, rikossarjoja sekä subin sitcomeja sekä simpsoneita esimerkiksi, urheilun lisäksi ofc. Kävelyilläni kierrän kaupunkia ympäri miettimättä sen kummemmin päämäärää.

Illat ja yöt ovat sitten aikaa jolloin kuuntelen musiikkia. Rauhoitun sisäisesti päivästäni ja hyvin usein kuten tänäänkin kahden aikaan yöllä: valvon liikaa. Olen sellainen taivaanrannanmaalari öisin, uni ei vain tule, koska tuntuu kuin koko maailma ja kaikki sen ajatuksensa painaisivat olkapäitäni hyvässä kuin pahassa. Painotan vahvasti nyt kuitenkin sitä ettei öiset mietteeni liity mitenkään 'huonoon omatuntoon - pettämiseen'. Saatan toki niitäkin asioita miettiä mutta mikään päärooli niillä ei juuri koskaan ole.

Yöuneni käsittävät yön venymisestä riippuen kuudesta seitsemään tuntiin yleensä. Pisimmillään viime viikon aikana nukuin yhdeksän tuntia. Päivisin saatan välillä ottaa vartin pikapäikkärit jos siltä tuntuu kuten huomenna ajattelin.

Tästä yöstä on tulossa pitkä :)

Tarina naapurista

Olen pitkään kadehtien kuunnellut seinänaapurini aamuisia, päivisiä, iltaisia, öisiä, seksipuuhia. Mies itse ei ääntä ole pitänyt koskaan, voihkivia ja huutavia naisia sen sijaan on riittänyt. Lopulta tulin siihen johtopäätökseen ettei hänellä ole kuin yksi nainen, koska sattumalta tämä sama nainen tuli portaikossa vastaan muutaman kerran ja suhtkoht nopeasti äänet alkoivatkin :D

Voin ihan rehellisesti myöntää itsekkin tyydyttäneeni näiden äänien kuuluessa, ihan vaan koska kuulosti niin hyvälle. Nohh.. Pitemmän päälle tämä on alkanut ärsyttää minua suuresti varsinkin syksyn aikana ja olenkin toivonut jotain paskaa tapahtuvaksi. Ja kuinka ollakkaan..

Psädäm!

Mitä asunnosta nykyään on alkanut kuulua? Itkua. Oikea vastaus on helvetillistä, ääneltään kovaa vollottamista. Naista ei ole enää näkynyt, seksin ääniä ei ole kuulunut. Mutta tasaisin väliajoin jopa useasti päivässä sieltä kuuluu kuin mies olisi tyyliin kuolemaisillaan itkemässä ja ''korahtelee'' erittäin mielenkiintoisella tavalla. Voisin ihan oikeesti tehdä mitä vaan saadakseni tietää mitä on tapahtunut. Mutta kuka nauraa viimeksi? Minä nauran. Tämä koko juttu naurattaa minua suoraansanottuna hemmetisti :D

Jos teidän seinänaapuristanne siis kuuluu juuri nyt hirveän ilkikurista hirnumista niin minä se vain olen.

Päivittelyä elämästä

Nettisuhteet ovat edenneet hiukan hitaasti irl vaiheeseen mutta nyt näyttäisi joulukuun olevan aika kiireistä aikaa tälläkin rintamalla. Sekä Anna, että Henna ovat sanoneet tulevansa käymään vihdoin ja viimein. Päivämääriä ei ole lyöty lukkoon, mutta toisella ja kolmannella viikolla on tarkoitus nähdä ainakin toinen heistä, toivottavasti molemmat. Inkan kanssa ei tunnu tapahtuvan oikein mitään, ei siis mitään välirikkoja tai tälleen. Pikemminkin asiat junnaa vaan paikoillaan mutta so what. Hän jää tavallaan kellumaan pinnalle ja odottelemaan mahdollista myöhempää tulevaisuutta. Joten älkää ihmetelkö jos hänestä en kirjoittele mitään, kuvioissa on edelleen!

Kävin parin kaverin luona tässä tänään ja oli todella mukavaa. En ollut nähnyt häntä pitkään aikaan ja hänen kumppaninsa vasta ekaa kertaa. Todella sujuvasti kuitenkin tutustuttiin joten sanonpa tätä Minnaakin samantien kaverikseni! Olen todella iloinen heidän puolestaan, vaikuttivat hyvin onnellisilta. Moni varmaan miettii tai ainakin joku, että tunnenko kateutta/haikeutta? Itsehän olen pettäjä, usean suhteen solmuissa enkä koskaan täysin tyytyväinen mihinkään. Mutta ei, en ole kateellinen :) Saan useammalta ihmiseltä sen kokemuksen mitä nämä kaksi nähtävästi saavat ihan kahdestaan toisiltaan. Mielestäni heillä on toki jotain mitä minulla ei, mutta minulla on jotain myös mitä heillä ei. Ihmiset ovat erilaisia ja nauttivat erilaisista asioista. Toivottavasti heidän suhteensa kestää pitkään ja nähdään nopeammin uudelleen kuin viimeksi nyt kävi.

Olen käynyt paljon lenkkeilemässä, kunto jopa tuntuu hieman paremmalle! Tänäänkin kun kavereiltani tulin niin olin kävellyt about 5km ja jaksoin paljon paremmin kävellä portaat ylös kotiin tullessa. Toki hengästyin ja näin, mutta jokunen kuukausi takaperin olin aivan maitohapoilla ja viimeset portaat piti ottaa silleen godzilla tyyliin keskittyen että oikea jalka nyt tuohon. Syvään henkeä. Vasen jalka tuohon. Syvään henkeä potenssiin miljoona. Ovi auki ja lysähdys sängylle :D

Ja lopuksi..

Have a cup of good music

Vastauksia kysymyksiin/3

Viikonloppu vietelty ja on aika vastailla loppuihin kysymyksiin kuten lupasinkin. Nämä on esittänyt nimimerkki Aina ja kiitoksia hänelle suuresti.

- Oletko koskaan nähnyt yhdenkään tyttöystäväsi itkevän itseänsä ihan loppuun, sen jälkeen kun on saanut tietää pettämisestäsi? Jos olet, niin miltä se susta ihan oikeasti tuntuu? 

 Olen nähnyt ja ollut vieressä kun tyttöystävä on itkenyt itsensä aivan loppuun, mutta tällä tapauksella ei ollut mitään tekemistä pettämisen kanssa. Mainitsen kuitenkin tapauksen, koska tiedän tosiaan tuon tunteen ja itkemisen syy oli minussa. Hetkeä aiemmin olin avautunut suhteemme piirteistä, jotka saivat minut silloin raivon partaalle. Toisinsanoen kerroin tyttöystävälle kaiken paskan mikä mielessäni pyöri. Hänen reaktionsa oli tuo itkukohtaus ja loppuen lopuksi suhde päättyi. Tästä on jo paljon aikaa. Sanottakoon vielä, että äskeinen eksäni, josta olen täällä kirjoitellut, itki hieman kun sai tietää pettämisestä ja juttelimme asiasta. Hänen kanssaan ei mitään tuollaista loppuun palamista kuitenkaan ihan tullut vaikka vaikea paikka toki olikin kyseessä.

- Oletko koskaan seurustellut itsetuhoisen tytön/naisen kanssa? Jos olet, niin onko tämä herättänyt ongelmia?
- Koetko sun pettämisen olevan pakonomaista?

Olen seurustellut itsetuhoisen tytön kanssa muutaman kerran. Pettämisen suhteen ongelmia ei ole ollut, mutta itsetuhoisuus kylläkin ihan itsessään. En nimittäin siedä itsetuhoisuutta oikein hyvin. Jäljet käsissä ja yliannostukset sekä täysin överiks menevät kännit. Kaikki tuttuja asioita ja myöskin syyllisiä siihen miksi ne suhteet eivät ole sitten toimineetkaan. En ole sitä tyyppiä joka osaa auttaa itsetuhoista ihmistä. En koe pettämiseni olevan pakonomaista, pystyisin kyllä lopettamaan käytökseni ja siistimään sitä. Sen seurauksena minusta tulisi vähemmän onnellinen. En halua sitä.

 
- Entä koetko sen johtuvan jostakin? Ehkä jostain rikkinäisyydestä? Mom issues?
- Häpeätkö koskaan pettämistäsi?

Pettämiseni saattaisi johtua yksinäisyydestäni jota olen melko nuoresta pitäen potenut. Minulla on aina ollut tyttöystäviä nuoresta lähtien, mutta kavereita ei oikeastaan enkä siinä mielessä ole ollut kovinkaan suosittu. Ehkä keräilemällä tyttöystäviä yritän kompensoida sitä, etten syystä tai toisesta saa tavallisia kavereita keräiltyä ollenkaan. Mitään äiti tai isä ongelmia ei todellakaan ole koskaan ollut. Perheeni on aina ollut hyvä ja kaikki on ollut aina turvallisesti kohdillaan jne. En oikeastaan häpeä pettämistäni koskaan. Miksi häpeäisin? Se on tietoinen oma valintani.

- Oletko hetero?
- Oletko ateisti?

En ole hetero. Olen bi-seksuaali, mutta keskittynyt aika pitkälti vain vastakkaiseen sukupuoleen. Joskus kuitenkin miehetkin saavat minut viehättymään eikä siinä mitään. Suhteet tyttöihin tuntuvat kuitenkin helpommilta enkä syystä tai toisesta ole tullut koskaan hyvin juttuun toisten jätkien kanssa. Uskontoani on hieman vaikea kuvailla, ateisti lienee ihan tarpeeksi tarkka ilmaisu joten jätetään se siihen.

- Oletko miettinyt joskus meneväsi naisimisiin tai/ja saada lapsen?
- Onko sulla sukupuolitauteja?
- Huolehditko ehkäisystä?
- Asut siis omassa kodissa? 

Ehkäisy riippuu hieman ihmisestä ja tapauksesta. Tyttöystäväni kanssa emme ole käyttäneet kondomia mutta hänellä on pillerit. Muiden kanssa olen käyttänyt itse aina kondomia, mutta en ole kaikkien seksikumppaneitten osalta kysellyt käyttävätkö he mitään ehkäisyä. Sukupuolitauteja minulla ei ole, menisin lääkärille samantien jos epäilisin jotain. Asun omassa kodissa ja olen miettinyt naimisiinmenoa sekä lapsia. Lapsia varmastikin tulee jossain vaiheessa elämää hankittua mutta naimisiinmeno on kokonaan toinen asia. Pitäisin sitäkin kuitenkin mahdollisena hieman myöhemmässä elämänvaiheessa. Esimerkiksi kun olisin 30+ ikäisenä, elämänkokemusta paremmin hankkineena ja ehkä hieman seesteisempi tapaus kuin tällä hetkellä olen :)

Vastauksia kysymyksiin/2

Päätin pitää pienen luovan tauon tässä, kolme päivää ilman oman blogini kyttäilyä. Nyt taas freshinä jaksaa kirjoitella eikä voi kuin kiittää teidän innokkuudesta. Kommentteja sekä kysymyksiä on taas tullut paljon joten postailen mielelläni vastauksia juuri teidän uteluihinne. Eipähän tarvitse erikseen pohtia mistä kirjoitella tänne kun on valmiit aiheet sähköpostissa. Jatketaan Nairjen kysymyksillä! Tässä hänen viestinsä kysymykset muokkaamattomana:

*  Kerta et halua naistesi pettävän sinua ja ymmärrät, miltä heistä tuntuu, jos saavat tietää sinun pettäneet, miksi koet itselläsi olevan oikeuden satuttaa heitä? Eikö pettäminen ole toisen luottamuksen hyväksikäyttöä? Miksi koet itselläsi olevan oikeuden rajoittaa näiden naisten elämää, mutta he eivät saa tehdä sitä sinulle? Miksi siis kaksinaismoralismi? :D  *

---

Eihän minulla minkään maailman oikeutta satuttamiseen olekkaan. En nyt vertaa itseäni kehenkään, mutta eihän murhaajalla ole oikeutta murhaan, ei raiskaajalla oikeutta raiskaukseen eikä näpistelijällä ole oikeutta varkauteen. Näitä asioita, eritasoisia pahoja, niitä vain silti tapahtuu. Minä en puolustele tekojani millään muulla kuin halullani elää elämäni kuten haluan. Pyrin olemaan satuttamatta ketään. En tietoisesti halua jäädä kiinni enkä tietoisesti halua ketään satuttaa. 

Elän vain elämääni omaa onneani etsien, keinoilla millä hyvänsä. Olen itsekäs olento joka miettii aina ensin oman etunsa ja sitten vasta muitten. Hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta en ole kuitenkaan ihmisiä satuttanut. Uskallan jopa väittää satuttaneeni kumppaneitani vähemmän kuin keskiverto ''tavis''-kumppani tässä suomenmaassa. Lyhyesti tiivistettynä, en koe omistavani teoilleni minkäänlaista oikeutusta, minä vain toimin näin itsekkäästä omasta halustani.

Pettäminen on totta kai toisen hyväksikäyttöä, ei pelkästään luottamuksen vaan ihan yleisestikin. Moraaliset kysymykset eivät vaan kosketa minua henkisesti. Teen kaikkeni ettei totuus suhteistani selviä näille ihmisille ja kumppanini ovat oikeasti onnellisia kanssani.

Nämä ihmiset ovat omasta tahdostaan halunneet suhteeseen kanssani, toki he eivät tiedä pettämisestä, mutta silti. Minä haluan suhteet perinteisinä kahden keskisinä sitoutuneina suhteina. Minulla niitä suhteita vaan on useamman kanssa. Minä en tietoisesti rajoita kenenkään elämää mitenkään. Jos kuitenkin kävisi niin, että tyttöystäväni tai nettiseurustelukumppanini sanoisi ettei ole valmis sitoutumaan näin. Voisin harkita muitakin vaihtoehtoja. Tämä olisi kuitenkin todella yllättävää mutta jos ihan vaan kuvitellaan tilanne, luultavasti antaisin kumppanille luvan säätää muidenkin kanssa, jos se olisi ainut mahdollisuus pitää se suhde hengissä.

Näihin vaikuttaa kuitenkin monet erilaiset yhtälöt. Minkä takia tyttöystävä haluaisi jonkun toisenkin ja olisiko meidän suhde sen arvoinen mielestäni. Joskus voi olla helpompi vaan sanoa ei, jättää ja todeta etten suostu. Eikä minua edes kiinnosta miten tekopyhänä minua pidätte. Tämä on edelleen minun elämä. Vaikkakin hieman erilainen varmasti. Pettämistä tapahtuu päivittäin, mutta myönnän olevani yksi harvoista, joille tämä on arkipäiväistä, suunnitelmallista toimintaa.

Lopuksi vielä muistutus, että vastailen nimimerkin Aina kysymyksiin hieman myöhemmin viikonloppuna. Ei makeaa mahan täydeltä!

Lisää kysymyksiä otetaan vastaan :)

Vastauksia kysymyksiin

Kiitoksia Nairjelle hyvistä kysymyksistä! Vastailen niihin postauksen muodossa, koska näihin on oikeastaan sen verran tekstiä laitettavissa niin pelkkä kommenttiruutu on turhan pieni paikka vastaamiseen. Toivottavasti jatkossakin tulee kaikkea mieleenne, vastailen kaikille takuulla kunhan kysymyksenne eivät ole luokkaa missä asut mikä sun nimi on näytä naamas...

Miten koet pettämisen moraalisi kannalta? 

Pettäminen ei juurikaan aiheuta minulle tunnontuskia. Jos jään siitä kiinni, asia on eri. On surullista nähdä kun toiselle tulee paha mieli minun takiani. Yritän silloin selittää asiaa, teen selväksi ettei vika oikeasti ole mielestäni teissä muissa ihmisissä. Minun pääni sisällä maailma vaan menee näin etten pysty, en ainakaan tähän mennessä ole pystynyt olemaan järin uskollinen kenellekään. Kun eksäni kanssa asiat lopulta puhuttiin läpi, ei ne minunkaan tuskat kovin suuriksi enää jääneet ja elämä jatkui osaltani kuin ennenkin. Kaksinaismoralisti olen tietysti, koska en hyväksy tietenkään pettämistä muilta tai katkaisen suhteen poikki välittömästi. Ymmärrän, että tapani toimia on väärin, mutta kerranhan täällä vaan elää. Elän mielummin minulle sopivien sääntöjen kuin ympäristön laatiman sopimuksen mukaan.

Miksi et kerro tyttöystävällesi?

En kerro julkisesti irl ihmisille tästä, koska he kaikki ovat sellaisia jotka tuomitsisivat minut. Suhteeni päättyisivät samantien.

Minkä ylipäänsä luet pettämiseksi?

Minulla lienee aika perinteinen katsomus pettämiseen tässä mielessä, halaukset ja poskipusut menettelee. Kaikki intiimimpi on pettämistä, selkeä flirttailu ''antaa olettaa'' on pettämistä, kaikki kuvat yms pervossa mielessä lähettely on pettämistä.

Miksi ette keskustele mahdollisuudesta polyamoriaan tai avoimen suhteen mahdollisuudesta?

Sama syy kuin miksi en kerro tyttöystävilleni tai kellekään tästä. Lisättynä sillä itsekkäällä faktalla, että en minä halua minun tyttöjen pettävän minua. Haluan heidän olevan vain minun kanssaan, piste. Ei siinä sen ihmeempää. Kuten sanoin, olen kaksinaismoralisti. Kusipää. Pettäjä. Itserakas. Kuulostaahan tää varmaan vähän oudolle/hullulle mutta näin se on.

Koetko suhteenne terveeksi?

Itseasiassa koen tyttöystäväni kanssa suhteen terveeksi. Näiden osalta joita en vielä ole tavannut, niin ne on tietyllä tapaa aika sairasta puuhaa niin kauan kun se on vaan joku lapsellinen nettisuhde. Mutta tyttöystäväni kanssa meidän suhde on kuin ihan mikä tahansa parisuhde. Oikeastaan tällä hetkellä hieman parempaan suuntaan menossa muutenkin. Se ei kuitenkaan ole poistanut halujani toisia tyttösiä kohtaan.

Se tunne

Ensilumi tulee kaupunkiisi. Huomaat valkoisen maan ensimmäisenä asiana sängystä noustessasi. Puet päälle. Lähdet ulos kävelemään hakeaksesi maitoa kaupasta. Sisällä sinua vielä väsytti, nyt viileä ulkoilma piristää hengitysteitäsi, kasvojasi. Kävelet tien yli. Kävelet. Ja sitten..

Astut pieneen lumikasaan tien reunalla ja totta kai.. Se tunne kun kenkääsi menee lunta, etkä saa kylmän tunnetta jalastasi pois vaikka sormin koitat ottaa sen pienen palasen lunta pois sukan ja kengän välistä. Vittuunnut hetkellisesti, mutta enhän minä onnekseni ole pitkävihainen.

Talvi on tullut kaupunkiin.

Tylsä epähalloween postaus

Marraskuu. Halloween. Kaupat kiinni, ulkona on pimeetä ja makoilen yksin kämpilläni. Katselen mun lempisarjoja, urheilua, kuuntelen musiikkia. Movember viiksien kasvatuskin alkaa! Siinäpä ajatukseni tästä päivästä noin tiivistetysti.

Miljoonasade - Marraskuu

Klisee on aina klisee, mutta miljoonasateen kappale marraskuu on oikeasti ihan hyvä. Mielellään sitä kuuntelee tämän kuukauden aikana. Toisaalta jos haluaa jotain raskaampaa niin omista suosikeistani löytyy siihen seuraavanlainen vaihtoehto.

Marilyn Manson - This is halloween

Halloween ei itselleni henkilökohtaisesti merkkaa mitään eikä sen suomalainen pikkuserkku pyhäinmiesten päiväkään. En käy missään haudoilla kenenkään kanssa enkä järjestä tai ole menossa mihinkään halloween bileisiin. Jotenkin musta aina tuntuu ulkopuoliselle kaikissa tollasissa. Joskus voisi rikkoa kaavaa toki, ehkä ensi vuonna. Ystävänpäivät halloweenit jne, ei vain ole mun juttu. Toki asiaan vaikuttaa paljon sekin kun mun ympärillä olevilla ihmisillä ei heilläkään ole mitään suurempia intoja tällaseen.

Löytyykös lukijoiltani/stalkkereilta mitään halloween mielipiteitä, bileitä, hassuja asukokonaisuuksia missä ootte heiluneet ulkona?

Nine Inch Nails - Closer

You let me violate you, you let me desecrate you

You let me penetrate you, you let me complicate you

Help me I broke apart my insides, help me I’ve got no soul to sell

Help me the only thing that works for me, help me get away from myself

I want to fuck you like an animal

I want to feel you from the inside

I want to fuck you like an animal

My whole existence is flawed

You get me closer to god

You can have my isolation, you can have the hate that it brings

You can have my absence of faith, you can have my everything

Help me tear down my reason, help me its' your sex I can smell

Help me you make me perfect, help me become somebody else

I want to fuck you like an animal

I want to feel you from the inside

I want to fuck you like an animal

My whole existence is flawed

You get me closer to god

Through every forest, above the trees

Within my stomach, scraped off my knees

I drink the honey inside your hive

You are the reason I stay alive

Tuhannen tulimmaista

Ensimmäiset lukijat on haalittu kasaan sekä yli tuhat katselua ylitetty blogissani myös! Ensimmäinen pieni, mutta itselleni tärkeä vaihe on siis ylitetty. En ole nollakerholainen eikä blogini voi olla se maailman tai edes Suomenkaan tylsin ja turhin sivusto. Otan mielelläni vastaan parannusehdotuksia niin postauksiin, ulkoasuun kuin mihin tahansa muuhunkin mitä päähänne keksittekään. Kysymyksiä otan mielelläni vastaan aiheesta kuin aiheesta eikä sen tarvitse liittyä mihinkään tiettyyn aiheeseen todellakaan. Voi minulta pyytää vastausta lempiväriin tai mihin vaan. Kommunikoin mielelläni kaikkien kanssa!

Päätin tässä blogia aloittaessani, että kerron itsestäni jotain täysin randomia mitä vaan mieleen sattuu tulemaan aina kun jokin ns virstanpylväs ylittyy. Tuhat stalkkausta kun on mennyt mittarista läpi niin tässäpä ensimmäinen tällainen bonus info tai mikä tämä nyt sitten onkaan.

Petin ensimmäisen kerran millään tapaa toista ihmistä 14v ikäisenä. Seurustelin samassa kaupungissa asuneen tytön kanssa, se suhde oli lähinnä vaan pussailua ja pientä kähmintää toisin kuin 'ensirakkauteni' vuotta aiemmin jonka kanssa menimme sänkyyn asti. Pettäminen tapahtui pelkästään netin välityksellä, nettiseksiä webbailua kuvien vaihtoa. Valehtelua seurustelutilanteestani jne. Fyysisesellä tasolla petin ensimmäisen kerran tästä vuotta myöhemmin kun seurustelin useamman kanssa niin netissä kuin irl sekä olin sängyssä vehtailemassa tyttöystävieni kanssa vuorotellen. En kuitenkaan ole tästä huolimatta mikään gigolo seksin määrässä. Saan nautintoni kaiketi jännityksestä, en niinkään seksin himosta vaikka monesti siltä kuulostaisinkin. Pettänyt olen siis aina. En ole keksinyt mitään merkittävää tapahtumaa mikä sen kierteen olisi aloittanut, minua on toki petetty! Mutta minua on petetty kylläkin ensimmäisen kerran vasta kun itse olen jo ollut pettävänä osapuolena. En myöskään ole hirveän usein edes yrittänyt olla pettämättä.

Tästä päivästä voisin kertoa vielä sen verran, että olin tyttöystäväni kanssa. Harrastettiin seksiä, katseltiin telkkaria, käytiin välillä ulkona. Yleensä ei meidän näkemiset tosiaankaan mene näin pitkälle, olenkin tästä johtuen normaalia hilpeämmällä fiiliksellä! Olen myös löytänyt uuden potentiaalisen ehdokkaan tapailulinjalle. Inka olkoot hänen nimensä. Ikää hänellä on -97 syntyneen verran ja tästä voi tullakkin jotain. Fiksun oloinen ihminen. Ollaan wappailtu pari päivää ahkerasti ja sain tietää, että hän tulisi mielellään joku viikonloppu käymään. Sanoin hänelle juuri olevani kiinnostunut muutenkin kuin kaverina ja voisinpa syödä hänet täällä. Vastaus oli ettei estäisi minua :)

Odotellaan seuraavaksi 10 000 katselukerran rikkoutumista! Ehdottakaa mitä haluaisitte tietää?

Elämäni naiset 2/2

Pyydettiin selkeyttämään hieman tätä elämänmenoani eri ihmisten kanssa joten vastataanpas huutoihin! Mikäli tekstin luettuasi heräsi vielä kysymyksiä niin lähetä kommenttikenttään tai sähköpostilla. Vastailen parhaani mukaan ja nopeasti kaikille tai teen kokonaisen postauksen aiheesta jos vain kirjoitettavaa aiheeseen löytyy. Mutta itse asiaan, tässä postauksessa kerron ihmisistä joita en ole vielä tavannut kasvotusten.

Seurustelen tyttöystäväni lisäksi myös kauempana asuvan Annan kanssa. Emme ole tunteneet vielä kovin pitkään, mutta juttumme on täysin totta eikä niin kuin Katriinan tapauksessa tai Reetan kohdalla jotka päättyivät lähinnä siihen kun olivat niin lapsellisia eivätkä he olleet missään vaiheessa sit oikeasti tosissaan kanssani. Annan tulen tapaamaan aivan 100% varmuudella tämän vuoden puolella. Hän vetoaa minuun herkkyydellään. Tavallaan yksinäisyydelläänkin. Hän on tyttöystäväni vastakohta monilta osin vaikka he ovatkin melkein samanikäisiä. Anna on pitempi ja laihempi, herkempi sekä syvällisempi. Hiljaisempi. Luonnollisesti meillä ei vielä ole samanlaista henkistä yhteyttä, mutta tosipaikan tullen jos joskus täytyisi näistä kahdesta valita kumppani/ystävä; valinta olisi vaikea. Olettaen siis, että olen tutustunut jo pitemmän aikaa Annan kanssa kasvotustenkin. Exäni tosiaan antoi minun valita hänen ja tyttöystäväni väliltä kun homma paljastui joten tästä syystä tämä teoreettinen valintapohdinta. Annan kanssa olemme nyt jutelleet kännykän ja skypen välityksellä jonkin aikaa ja sain hänet suostuteltua seurustelemaan ehkä viikon tutustumisen jälkeen. Sanoisin tätä hyväksikäytöksi tietyllä tapaa. Hän on oikeasti NIIN herkkä ettei hurmaaminen kauheasti aikaa saati voimia vienyt. Annassa on jotain sellaista eloveenamaista naapurintyttöä mikä viehättää. Olin ensimmäinen poika joka hänestä sai nähdä kuviakin ilman vaatteita mikä on sinänsä yllättävää. Hän on aidosti kiltti ihminen. Ei todellakaan mikään huoruli, helposti ohjailtavissa vain..

Sitten onkin Henna. Suloinen nuori Henna, joka on sellainen stereotyyppinen hieman lievästi pyöreähkö tyttönen jonka itsetunto on alhaalla. Sydän on oikeassa paikassa. Hieman seikkailunhaluinen, kokematon, kiltti hänkin. Teen kokoajan parhaani iskeäkseni hänet. Hänestä jos kenestä haluaisin jotain pervoa irti, koska tiedän sen olevan täysin vastoin hänen luontoaan. Mun mielestä hän on yksinkertasesti saatanan kuuma ku se on niin viattoman kiltin oloinen mutta muodot on todellakin kohdillaan :) Hennan kanssa se näkeminen on vielä todella epävarmaa. Hän on todella epäileväinen jotenkin mikä on toki ymmärrettävää. En aio kiirehtiä kenenkään kanssa. Kyllä mä näitä tyttöjen kaadan kuin keiloja keilaamas sit loppuen lopuks ;) Juttelen btw hänen kanssaan tätäkin kirjotellessa. Tulee jotenkin tosi ilonen fiilis hänestä. Hyvää vastapainoo näille mun seurustelukumppaneille, hänestä huokuu sellainen iloisuus ja positiivisuus.

Näiden ihmisten lisäksi mulla on kikissä ehkä 50 avointa keskustelua + skypessä muutama sellainen joilla ei ole wa/kik. Nämä loput ovat sellaisia joiden kanssa tutustuminen on joko täysin absurdissa tilanteessa kuten Julian kanssa tai vielä aivan ''moi, ikä mist oot tms''-vaiheessa. Osa on myös sellaisia tylsyyden tappajia ja tietyllä tapaa ''muhimassa'' kuin keitokset pois päältä otetun levyn päällä. Esimerkiksi ovat varattuja tai vastailevat niin tylsästi ettei saa mitään kosketuspintaa. Lisäksi melkein päivittäin mä tätä tyttöarmeijaani kasvatan uusilla tulokkailla menemällä puhumaan jos jollekkin tissieläimelle. Jos ja kun joistakin tapauksista kehkeytyy suurempaa, päätyvät he kyllä tänne blogiini. Joten no worries sen suhteen.

Mutta mainitsin tapaus Julian. Häntä kun iskin ja kehuin kauniiksi niin lähetti suoraan minua juurikaan tuntematta alastonkuvia itsestään. Tisseistä, alhaalta everywhere. Puhuu tuhmia ja kuinka haluais että panen häntä. Sit hän välillä taas sanoo miten ei oo ollenkaan tosissaan eikä todellakaan aio esim nähdä mua tai mitään. Mutta sitten tulee kumminkin taas lisää pervouksia ja mikäs siinä. Ihan hemmetin söpö ja hyvä kroppanen tapaus joten... Otetaan mitä irti saadaan ja häipykööt kun itse kyllästyy. Parhaassa tapauksessa saan ylipuhuttua ja kenties elämäni irstaimman tytön sänkyyni. Sen mä vaan sanon, että kyllä te tytöt joskus ootte aika huoria :D

Elämäni naiset 1/2

Pyydettiin selkeyttämään hieman tätä elämänmenoani eri ihmisten kanssa joten vastataanpas huutoihin! Mikäli tekstin luettuasi heräsi vielä kysymyksiä niin lähetä kommenttikenttään tai sähköpostilla. Vastailen parhaani mukaan ja nopeasti kaikille tai teen kokonaisen postauksen aiheesta jos vain kirjoitettavaa aiheeseen löytyy. Mutta itse asiaan, tässä postauksessa kerron ihmisistä joita olen jo tapaillut eli tyttöystävästäni sekä exästäni.


Aloitetaan tyttöystävästäni, siitä virallisesta. Hän toimii täällä blogissa vain nimellä tyttöystävä ja hän on se jonka nimi näkyy naamakirjassa, kuvagallerioissa instassa yms vastaavissa ja josta tosiaan ''kaikki'' tietää. Meillä on takana pitkä vuosien historia, hieman on/offailua, yhteisiä ystäviä ja draamaa jos jonkinlaista myös matkan varrelta. Hän on pettänyt minua lievästi välillä ja minä olen ollut läpi lyhyen elämäni tämä sama pettävä kusipää. Ennen häntä ja luultavasti olen tulevaisuudessakin. Meillä on kuitenkin tietty henkinen yhteys mikä saa minut pitämään hänestä kiinni. Hän ei siis tosiaankaan tiedä, että petän häntä. Uskon, että meidän ongelmien poistuessa saattaisin jopa lopettaa pettämisen.

Ne ongelmat tuntuvat kuitenkin minusta olevan sellaisia ettei ne ole korjattavissa. Ongelmat ovat tämän tytön elämäntavoissa, syvällä käyttäytymisessä ja persoonassa. Olen hänelle niistä sanonut hänelle useasti aiemminkin ja yleensä se kaikki on sitten vaan päätynyt eroon ja hänen angstiinsa. Nyt olen päättänyt pitkälti antaa asioiden olla. Nautin meidän hyvistä hetkistä enkä tee ongelmaa esimerkiksi siitä ettei hän koskaan yllätä minua yhtäkkiä suutelemalla tai tunkemalla kättä housuihin ynnä muuta kivaa. Eikös kaikki hellyys ja yllätyksellisyys kumminkin kuulu suhteeseen? Olen kusipää joo, mutta en sen takia kun toivoisin läheisyyttä ja aloitteellisuutta. Silloinkin jos minä yritän jotain niin 90% tapauksista se ei johda yhtään mihinkään. Kuten tosiaan taisin jo aiemminkin selittää. Siinä hieman selityksiä pettämiselle vaikka tosiaan suurempi syy on siinä, että minä yksinkertaisesti haluan useampaa naista itselleni. Tyttöystäväni asuu lähellä ja näemme viikoittain. Niitä hyviä puolia jos kiinnostaa tietää niin huumorintaju, hänen kanssaan jutellessa on hyvä fiilis eikä hän siinä mielessä tylsistytä mua ollenkaan.


Exäni asuu myös lähellä ja seurustelin hänen kanssaan osittain päällekkäin nykyisen irl tyttöystäväni kanssa. Meidän tarinamme on vain puolet siitä mitä tyttöystäväni kanssa. Emme ole tunteneet aivan niin montaa vuotta, mutta olemme seurustelleet on/offina mekin lähes vuoden päivät loppuen lopuksi. Suhde päättyi kun hän sai tietää tästä toisesta tytöstä. Sain hänet puhuttua ympäri ettei hän pilaa tätä juttuani ja melkein jopa sain hänet pysymään salaa kanssani. Tässä viime aikoina hän kuitenkin löysi selkeän laastarimiehen itselleen joten välimme ovat kylmentyneet emmekä ole keskustelleet melkein viikkoon. Olen kuitenkin hyvin varma ettei juttumme ole vielä tässä. Tajuttuaan mitä paskaa tuo laastarihomma on, hän tulee varmasti ikävöimään seuraani. En tiedä mihin se lopulta johtaa mutta aika näyttäköön.

Teen tämän postauksen kahdessa osassa, jotta teksti pysyisi mahdollisimman selkeänä enkä jäisi liikaa höpöttelemään omiani tänne :D

Kunhan ehdin niin toisessa osassa kerron sitten näistä virtuaalityypeistä joita en ole siis vielä livenä tavannut mutta tarkoitus on todellakin.

Tinder/osa1

Heidi, Petra, Milla, Katri, Rebekka, Heidi, Krista, Lili, Carita, Johanna, Alina. Nimiä sekä kasvoja tulee, niitä menee. Testini on puhtaasti ottaa vain ja ainoastaan selvää kuinka helposti tästä paikasta saa aikaiseksi keskustelun. Arvioisin klikanneeni sydäntä tähän mennessä jo yli sata kertaa eikä tällä naamalla tähän mennessä ole tullut kuin kolme matchia, jokaiselle olen heti sanonut 'moi' ja kaksi ensimmäistä keskustelijaa olivat heti poistaneet minut. Kolmas tapaus vastasi moi ja kyselin voidaanko jutella paremmin kikissä tai wa. Vastausta tähän mennessä (laitoin tuon tuon viestin noin viisi tuntia sitten) ei ole tullut.

En vielä tämän perusteella tee mitään johtopäätöksiä palvelusta, mutta epäilen ettei tästä ole oikeasti yksinäisyyden poistajaksi keskiverrolle/keskivertoa rumemmalle jätkälle. Ihmettelen myös sitä ettei hakukentässä voi hakea kuin yli 18v käyttäjiä mutta silti palvelussa tuli vastaan alaikäisiäkin joilla ikänä luki siellä selvästi jotain muuta kuin +18. Hämmentävää, mutta ei haittaa toki itseäni mitenkään (tiedoksi btw kaikille ettei tästä voi tehdä päätelmiä minun iästäni koska omassa fb tilissäni on asetettuna aikanaan väärä syntymävuosi joten saatan edelleen olla yhtä hyvin 15v kuin 51v näin periaatteessa). Tein sit feikki fb profiilin vielä huvikseni ja tsädääm, tinderiin pääsin vaikka fb profiilin iäksi asetin olevani 15. Toimiikohan tää kaikilla samoin vai onko esim jotenkin puhelinmallista/profiilista riippuvainen?

Tähän postaukseen luvassa jatkoa myöhemmin :)

Yhden tarun loppu ja uusia tilalle

Kuten olen aavistellutkin niin Katriinan kanssa meni välit poikki. Hän on niin helvetin lapsellinen (hoxhox kaikki hänen ikäisensä eivät todellakaan ole tuollaisia joten tämä ei ole mikään  yleistys että kaikki hieman alle täysi-ikäisyyden olisivat idiootteja..) käyttäytymisensä kanssa ettei mitään rajaa. Mehän oltiin sovittu ettei nähdä toisia jätkiä tai tyttöjä hänen pyynnöstään, sitten hän kysyy voiko mennä bileisiin jossa on pelkästään häntä vanhempia tyyppejä ja miehiä myös. Sanon ei, koska ollaan sovittu niin. Hän vaan toteaa että menee jos haluaa mutta meidän sopimus pätee edelleen minuun. Ei helvetti että mä repesin nauruun täällä siinä kohtaa. Yritin vielä järkeillä hänelle huvikseni muttei mikään menny hänen olemattomiin aivoihinsa ja monen mutkan kautta lopputuloksena oli, että hän on nyt puhelimessani kaikissa mahdollisissa estoissa eikä sieltä enää ikinä todellakaan tule takaisin. Onhan mulla hänestä kivoja muistoja tosin yksinäisen illan sattuessa kohdalle ;D

En ole juurikaan masentunut loppuen lopuksi, koska hänen uskomaton käytös aiheutti tämän ja mä olen jo löytänyt muutamia uusia tulokkaita. Ihan lupaaviakin. Uskoisin, että tällaista alkukankeutta on tällä hetkellä ihmisten kanssa. Eihän tässä kumminkaan ole vielä pitkään mennyt tämän ''projektin'' aloittamisesta, että löytäisin itselleni satunaista irl seuraa/jatkuvaa wa/kik seuraa uusista tytöistä. Kumminkin tuleville viikoille on paljonkin mahdollisia vierailuja luvassa.

Viikonlopusta lienee luvassa tylsä. Olen harrastukseni parissa ja nään sukulaisia. Kännykkä käy kuumana toki jatkuvasti :)

Katoilua ja galluppia

Meinasin jo huolestua kun tästä yhestä tytöstä ei kuulunu mitään vaikka kellon viisarit meni kahdesti ympäri. Ajattelin jo, että helvetti tässäkö se meni mun märkien päiväunien kohde.. Oonko paljastunu jotenkin tai muuten vaan hän ollut petturi. Selviskin vaan, että hänen kännykkänsä oli otettu pois. Kuka oikeesti tekee tollasta vielä melkein 16v tytölle? Perusteluna siis se että tää oli kipeenä eikä menny kouluun niin ei sillon voi jaksaa kännykälläkään roikkua..

Ei minusta ainakaan tollasta vanhempaa kyllä koskaan tule. En kyllä usko että se tänne tulis vielä pitkään aikaan, oon hieman allapäin. Kovinkaan positiivisesti ajattele juurikaan mistään nyt. Paljon on ollut suunnitelmia viime aikoina, joista kumminkaan juuri mikään ei ole toteutunut. Erittäin ärsyttävää..

Vastailkaas muuten tuohon galluppiin. Toivoisitko saavasi mielummin perus ehkä kallistakin teknologiaa puhelimen tabletin tietokoneen yms joululahjaksi vai toivotko jotain persoonallista ja itsetehtyä vai etkö vietä joulua syystä tai toisesta? Teen aiheesti sitten hieman lähempänä joulua jonkinlaisen postauksen omalta kantiltani :)

Avautumista

Tyttöystävän kanssa oleskelua, yllättävän pitkään tällä kertaa. Vaikkei mitään ihmeempiä tehtykkään, tai no hieman. Pitkästä aikaa se jopa kosketteli mua silleen u know.. Ei nyt mitään maata kaatavaa eli mikään ei sinänsä ole muuttunut. Mikään ei ole muuttunut kyllä muutenkaan, mulla edelleen on todella hyvä olo hänen vierellään. Toivoisin vaan, että hän tajuaisi näitä asioita.

Mitään ei suostu uutta kokeilemaan. Ei yhteisiä harrastuksia tai mitään. Muutenkin tuntuu, että kaikki on minun harteillani. Minun pitää käydä hänen luonaan mutta hän ei missään nimessä jaksa käydä mun luona. Mun pitää tarjota hänelle ruokaa jos tulee käymään mutta minä en saa mitään jos käyn siellä esim yötäkin. Meillä on ihan samanlaiset rahatilanteet mutta hän tuhlaa kaiken rahansa turhaan paskaan eikä säästä sellaiseen mihinkään mistä voitas yhdessä nauttia. Esim käydä syömässä joskus yhdessä ulkona tai jossain tapahtumassa missä vaan. Nyt sain toisen kautta kuulla senkin että hän on menossa yhteisen kaverimme kanssa erääseen tapahtumaan mutta minulle ei ole puhunut mitään pyytänyt mukaan ehdottanut mitään millonkaan. Olen näistä asioista hänelle kyllä puhunut, en tosin lähiaikoina, mutta mitä se jankuttaminen auttaisi kun ei aiemminkaan mitään muutosta tullut?

Mistäs sen tietää vaikka kaikki ongelmat katoais vähitellen ja haluaisin sekä olisin täysin valmis myös olemaan uskollinenkin. Tässä tilanteessa ei vaan näytä kovinkaan todennäköiselle.

Mitä minä tunnen sisälläni?

Monesti itsekin tulee mietittyä miksi olen tällainen kuin olen. Kaikki 'normaalit' ihmiset haluavat varmasti tietää mitä minä sitten tunnen pääni sisällä tai sydämessäni. Mitä tunnen kun minut petetään? Todella kaksinaamaistahan se on sanoa, että todella pahalle tietenkin. Olin surullinen kun paljastuin eksälleni, en surullinen koska paljastuin vaan ihan oikeasti koska menetin hänet tietyllä tasolla. Vaikka olen itse pettävä paska niin jos hän olisi pettänyt minua, olisin itkenyt ja murtunut. Suhtaudun suhteisiini aivan kuin kuka tahansa muukin, niitä suhteita vaan on useampia. Ehkä pelkään kokonaan yksin jäämistä, vai olenko vaan pervo kuten suurinosa teistäkin ajattelee, tunteeton kylmä mies joka ajattelee pelkästään peniksellään..

Petänkö koska se nostaa itsetuntoani? En nimittäin ole mitenkään erityisen hyvännäköinen, en ole pitkä enkä laiha eikä ketään tyttöö kiinnosta koskaan tulla juttelemaan juuri minulle ensin. Minä olen aina se joka menee juttelemaan jollekkin, joten onko tässä totuus elämäntavalleni? Todistelenko vain itselleni jatkuvasti kelpaavani mahdollisimman monelle kun vaan isken kiinni ja teen kaikkeni saadakseni jonkun ihastumaan minuun. Nojaa. Ota tästä nyt sitten selvää. Kuitenkin minusta tuntuu tässä olevan ainakin totuuden siemen jos ei sen enempää.

Olen ollut tällainen luonteeltani kuitenkin kokoikäni joten en pistäisi syitä teidän tyttöjen suuntaan. Ei minua varsinaisesti ole siis kiusattu koskaan tai mitään muuta traumatisoivaa ja 12-vuotiaana sain ekat pusuttelut ja seksikokemuksenikin vuotta myöhemmin eli en todellakaan ole se läski poika jota ois aina halveksittu tai vastaavaa, vaikka en olekkaan se suosittu urheilijanuorukainenkaan koskaan ollut.

Tästä jäi nyt hieman jotenkin sekava maku..

Tylsyyksien multivitutushuipentuma

Torstai illasta eteenpäin ei oikein mitään kerrottavaa. Ohareita ohareita joka suunnalta ohareita. Ei mitään varsinaisia kusetuksia kuten Reetan tapauksessa (katso edellinen postaus). Katriinalla ei ollut rahaa mutta häneltä tulee ihania kuvia joka päivä joille suoraansanottuna olen runkkaillut sitten. Annalla lienee masennusta tai jotain kun ei oikein juttele, hän tuntuu aidosti minusta välittävän. Näiden kahden ihmisen kanssa siis seurustelen. Kuten myös tyttöystäväni kanssa täällä kaupungissani. Välillä pitää oikein miettiä, että seurustelinkos minä nyt kahden kolmen vai neljän ihmisen kanssa! On se elämä rankkaa. Katriinasta muuten sen verran, että on helvetin innokas tyttö. Harmittais jos ei nähtäs ikinä. Mutta tässähän tää kaukojuttujen ongelma on, rahaa tartteis ja asiat on epävarmoja tasan niin kauan kun oikeesti tapailee toista.

Tiivistettynä loppuviikkoni on ollut tappavan tylsä ja turhaa ajantappamista.

Eksästäni sen verran, että hän kävi juomassa jonkun uuden työpaikkansa uuden kaverin kanssa ja pääty sinne yöks. Olivat kuulema pussailleet, ei mitään muuta. Mietin, että hän varmaan kokeilee tulenko mustasukkaiseksi tai jotain. En sitä hänelle tosin näytä ainakaan. Tunteistani ja miten asiat oikeesti sisälläni tunnen ja mielessäni nään, siitä asiaa luultavasti seuraavassa postauksessa. Mahdollisesti tänään illalla jo :)

Lopuksi vielä muistutus tosiaan, että kaikki nimet on muutettu juttuihin eikä Annan oikea nimi ole esimerkiksi Anne tai Katriinan Katariina, Reetan Ritva tai muutakaan mitään 'ilmiselvää' joten sitä bustausta ei kannata yrittää. Olen nimittäin tässä huomannut sähköpostista pari viestiä missä selostellaan kuinka minut on olevinaan bustattu nyt näitten nimien perusteella :D

C'mon people. I'm not *that* stupid.

Haluaisitko kysyä minulta jotain? Jätä kommentti tai lähetä sähköpostia!

Tapahtumia ja sattumuksia.

Moni varmaan sanoo nyt, että sainpahan välillä maistaa omaakin lääkettä. Ensinnäkin eräs Reetta, whatsapp heru joka ei tosin missään vaiheessa suostunu laittamaan täysin paljastavia kuvia mulle, sellasia vaatteet päällä ylhäältä alas tyyppisiä kylläkin.. Meidän piti olevinaan seurustella ja sen piti tulla mun luo tänä viikonloppuna niin nähtäs ekaa kertaa. Tää tyyppi olikin hiljaa tässä päivän pari ja nyt kun menin kyselee niin se vaan tokas että mee kotiin ettei pilvilinnas romahda tai jotain vastaavaa. Sanoin hänelle siis että ootko tulossa ja kun ei vastannu niin mainitsin ettei hän taida olla kovinkaan tosissaan meidän seurustelun suhteen jne. Nojaa. Reetta on nyt unohdettu ja keskitetään aika sekä huomioni muualle! :)

Henna taasen on kiltti tapaus. En usko että hänestä koskaan mitään saan irti, tuhmemmassa mielessä siis. Hän ei ole sellainen tyttö, pikemminkin viaton kukkanen jos näin voisi asian ilmaista. On pelkästään pussaillut pari kertaa ja tullut petetyksi. Mutta hänen kanssaan on todella kiva jutella! Toivon, että voisimme nähdäkkin joskus. Hän on ihastunut minuun ja draamaa oli äsken kun huomasin hänen estäneen mut.. Laitoin sit tekstaria ja koitin soittaakin. Asiat onneksi selvisi. Kaukosuhde ei kuulema toimisi hänellä ja halusi unohtaa minut nopeasti vaan. Jatkamme nyt kuitenkin edelleen kirjoittelua.

Virtuaali-ihmisistä voisin jatkaa kertomista lisää myöhemmin. Eräs Katriina tulee ehkä viikonloppuna käymään. Tai sitten Anna.. Heidän kanssaan ei ole pelkoa siitä että näkeminen jäisi mitenkään tylsäksi ;p

Keskiviikosta voisin todeta sen verran, että tyttöystäväni (tosiaan puhun hänestä virallisena tyttöystävänä koska asumme samassa kaupungissa ja hän on julkisesti kumppanini jonka kaikki tietää) kävi täällä. Ei tälläkään kertaa mitään kummempaa. Hän nojaili mua vasten sohvalla ja pretty much the end. Jos joku ihmettelee miksi sitten olen hänen kanssaan niin mulla on kyllä todella hyvä olo hänen seurassaan noin muuten. En tiedä missä se vika sitten fyysisellä puolella on. Meillä on todella vaiherikas ja pitkä historia takana joten ei voida pistää sen syyksi, että olisimme vasta tutustumis vaiheessa yms.. Itseasiassa exäni kävi sitten hänen jälkeensä täällä. Hän tietää että petin häntä tyttöystäväni kanssa ja meidän juttu sitten hajosi tosiaan siihen kun jäin kiinni. Olen nyt lämmitellyt ja selitellyt hänelle että parasta olisi jatkaa salaa tapailua meidän ja että hän ei kertoisi tyttöystävälleni mitään. Näyttää itseasiassa hyvältä tällä hetkellä vaikka vaikeaa onkin. Sain hänet suutelemaan mua illan päätteeksi yöllä. Minä annoin hänelle pusuja kyllä muutenkin mutta hän ei vastannut siihen mitenkään, ei kyllä estellytkään.. Tiistaina se Noora ei tosiaan käynyt vaikka piti. Jonkinasteinen välirikko kai, hän meni juomaan vaan muitten kavereiden luo vaikka pitkään oli juteltu että tulee mun luo. So long sucker mun puolesta sille.

Tänään ei tapahdu oikein mitään ja tuskin huomennakaan. Lauantai-sunnuntai toivonmukaan on vauhdikkaampaa mutta enköhän mä jotain päivittelyä tällä välin vielä tee :)

Maanantaista sananen ja vähän tiistaistakin

Jokseenkin tylsä päivä. Tyttöystävä kävi pyörähtämässä eikä me ees tehty mitään (taaskaan?). Sain pusun kun lähti pois. Aika perseestä. Tavallaan tekis mieli joskus sanoo päin naamaa että ei kaikki vika minussa ole, petän sinua ja petän kaikkia myös siksi kun te muut teette virheitä. Mutta minkäs teet.

Ulkona satelee vettä. Odottelen et tuleekohan yks Noora käymään. Jos sitä illemmalla tai huomenna kirjoittelee paremmin ja enemmän. Meinaan on niin kova nälkä.. Pakko lähtee leipää laittamaan ja kattelee jotain ohjelmaa telkkarista samalla :)

Lähtötilanne :)

Hei teille kaikille, ajan kuluessa toivonmukaan runsaslukuiselle lukijakunnalleni!

Tämä on rehellisen miehen blogi elämästä, joka varmasti suututtaa monia. Olen pettäjä. Olen kusipää. Haluan jonkinlaisen väylän, jossa pohdiskella asioita, purkaa tuntojani hyvässä/pahassa. Olen pohtinut useasti olevani psykopaatti mutta en oikein tiedä. Pelkkää empatian puutettako? Tälläkin hetkellä sanon rakastavani samaan aikaan varmaan kuudelle-seitsemälle eri ihmiselle. Tietenkään he eivät mitään tiedä. Mutta kaikesta tästä lisää ajan kuluessa. Luonnollisesti blogissa ihmisten nimet ovat epäaidossa muodossa, joten turha yrittää bustata sitä kautta.

Olen itse nuori mies henkilö joka asustelee yksin kaupungissa. Täällä minulla on 'virallinen' tyttöystävä ja ex-kumppani joka sai tietää toisesta suhteestani. Olen kuitenkin puhunut Inkerin ympäri eikä hän yritä vahingoittaa tätä virallista uutta suhdettani. Näiden tyyppien lisäksi yritän suoraansanottuna vaan päästä panolle ja saada läheisyyttä kauempaa asuvilta ihmisiltä. Olen kaupungissani aika yksinäinen loppupeleissä ja on kätevää kun on kikissä ja wa seuraa. Toivon mukaan välillä heistä löytyy ihmisiä sitten ihan kämpille käymään. Aloitan blogin samaan aikaan nyt kuin aloitin etsimään näitä 'heruja'. En täysin tiedä, että miksi? Kohennanko vaan itsetuntoani vai onko tämä yritys ymmärtää itseäni tai vastaavaa.

Kaikki selvinnee aikanaan..