Peaceful Piano

Musiikin vaikutus mielialoihini on upeaa huomattavaa. Toisinaan tekee mieli raivota, voimakävelyä voimametallin tahtiin. Tänään teki kuitenkin mieli jotain muuta, pitkästä aika jotain rauhallista. Tuli aivan ihmeellinen ja positiivinen fiilis kun kuuntelin spotifyn peaceful piano soittolistaa läpi.  Jos rauhallinen pianomusiikki yhtään kiinnostaa niin kuunnelkaa toi soittolista läpi.

Kaikki negatiiviset ja mieltäni painaneet asiat häipyivät kehostani ulos iltalenkkini aikana. Vaikka vihaan talvea, sen kylmyyttä, sen pimeyttä. Rauhallisen upeat melodiat kuitenkin häivyttivät sen kaiken pois mielestäni. Hymyillen kävelin kadulta toiselle vaikka ulos lähtiessä murehdin kaikkea raha-asioista joululahjojen ostoon, terveydellisistä jutuista ihmissuhteisiin. Olen jopa masentavia maailman uutisia mietiskellyt. Se ei ole yhtään tapaistani. Pianon pimputukset nostivat harteiltani painot kuitenkin pois.

Totta kai jos fiilis ei ole yhtään yhteensopiva tällaiselle musiikille niin eihän se nautinto pakottamalla irtoa, mutta suosittelen lämpimästi kokeilemaan jos tämän tyyppinen musiikki ei normaalisti ole niin sanotusti sinun pala kakkua.

Parhaimpia artisteja mielestäni on Yann Tiersen, Goldmund sekä Glenn Gould tästä listasta. Jos vaikka et spotifyta käytä niin youtubesta sun muista varmasti löytyy samoja biisejä. Klassiset klassikotkin Mozartista Beethoveniin käy tietysti, mutta suurista ennakkoluuloista johtuen esim. omia kavereitani olen saanut innostumaan tämän tyyppisestä pianomusiikista nykyaikaisten tekijöiden kautta. Osataanhan sitä pianoa soittaa tosiaan tänäkin päivänä, vaikka tiettyjä klassikoita (eine kleine nachtmusik, four seasons, swanlake) ei mielestäni ole pystytty tasollisesti ylittämään.

Jos siellä ruudun takaa löytyy ihminen, jonka suuri intohimo pianomusiikki ja klassinen on, jätä ihmeessä viestiä! Varsinkin jos soittolistaltasi löytyy mielestäsi jokin nykyaikainen helmi, jota ei kuitenkaan syystä tai toisesta löydä perinteisellä youtube selailulla aivan ensimmäisenä.

Fresh worms to new hooks

Aktivoiduin jälleen netin ihmeellisessä maailmassa uusia kik nimiä ja whatsapp kontakteja etsien löytäenkin hetkellisen helpotuksen saalistamisessani kuten eräs kuvaili toimintaani. Tosin tämä tapaus, Veera nimeltään osoittautui niin helpoksi ettei siinä ollu haastetta ja urheilua ollenkaan. Tässä meni 19 tuntia ensimmäisestä laittamasti moi viestistä ja kuvaruudulla oli kuva paljaasta perseestä sekä tisseistä. 

Luokseni tuleminenkin kuulema kiinnostaa, mutta kaikkihan sen tietävät ettei siihen voi tässä vaiheessa vielä luottaa ollenkaan. Mutta kyllähän tää jätkän mieltä lämmittää. Vaikuttaa muuten fiksulle tytsylle enkä mä pervoudesta häntä toki syytäkkään. 

Kysyin millaisista jätkistä hän tykkää ja listassa oli mukana sana pervo. Hommahan oli siinä vaiheessa jo selvää, hieman small talkia, kehun häntä nätiks ja sanon miten mun tekis mieli, koska olet niin nätti ja koska kummatkin ollaan sinkkuja niin haittaisko sua jos pyydän sust vähä pervompia kuvia.. Ja niitähän sitten tuli, kun pyysi. Ei se jätkät hei sen vaikeempaa ole kun oikee tyyppi vaan tulee vastaan. Innolla jään odottelemaan seuraisikohan tästä jotain vakavampaa!

Se mikä tässä on hassua niin tämän saman kaavan toistaminen kerta toisensa jälkeen ei edes puuduta ja aina siitä saa aivan yhtä suuret kiksit ja se vaan nousee sitä mukaa mitä pitemmälle menee eikä kiinnostukseni ihmisiin lakkaa millään tapaa vaikka päätyisin sänkyyn asti tällasen ihmisen kanssa. Mä mielelläni annan itseni ihastua ihmiseen ja seurustelen vaikka sadan tyypin kanssa kunnes oikeesti tulis vastaan sellanen tapaus joka veis jalat alta täydellisesti sekä haluni seurustella muiden kanssa samalla.

Voin rehellisesti sanoo nähneeni jopa satota tytyjä alasti. Harmi kun ihan maantieteellisistä syistä niitä kaikkia ei pääse panemaan.

Operaatio huora 1/3

Olen pitkään miettinyt miltä tuntuisi olla huoran kanssa, maksaa seksistä. Millaista se olisi? Ajatus on kypsynyt mielessäni ja useasti olen käynyt katselemassa kaiken maailman ilmoituksia iskuri.netistä, seksitreffeistä jne. Hintahaitari tuntuu olevan puolen tunnin osaltakin 50-200 euroon joten vaihtelua tuntuu löytyvän paljon. Nyt päätin säästää hieman rahaa vähitellen ja ehkäpä joulukiireiden jälkeen palkitsen itseni ja aloitan tulevan uudenvuoden panemalla tunteettomasti maksullista naista.

Ennenkaikkea se tunteettomuus ja tuntemattomuus kiehtoo. Vaikka rakkaista lukijoistakin osa väittää ettei minulla ole tunteita ollenkaan niin minun päässäni se ei pidä paikkansa. Haluan tietää mikä ero on olla naisen kanssa jota en milläänlailla tunne ennakkoon ja kyse on pelkästä seksistä, ovesta sisään jotain muuta sisään ja ulos sekä ovesta ulos. Ei muuta. Ei ehkä kaunein mahdollinen kokemus, mutta haluan kokea sen silti.

Joulukuun puolella katselen niitä ilmoituksia sitten tosissani ja kartoitan siihen mennessä, että paljonko sitä rahaa tähän laitan esimerkiksi. Tämän vuoden puolella tuskin tätä vielä toteutan koska joululahjoina saa sitten kivasti rahaakin niin ne voisi käyttää tähän operaatioon!

Hyvin aiheeseen sopiva kappale :)

Syvällistä ja synkkää

En pode masennusta mielestäni enkä kovinkaan usein todellakaan mieti synkkiä asioita, mutta yksi järkyttävän suuri pelko minulla on eikä se lukemani perusteella ole juuri harvinaista.

Tanatofobia


Kuoleman pelko, kun pelkäät nimenomaan itse kuolevasi. Olen usein miettinyt missä se raja kulkee, mikä on normaalia ja mikä ei. Tämän pelon kanssa uskon kuitenkin ylittäväni tarvittavat rajat. Pelko kuolemastani on ainut asia maailmassa joka saa minut itkemään säännöllisen epäsäännöllisesti.

Pelkoni tuli mieleen äsken kävellessäni hautausmaalla. Tämä ei tosiaan kuulu jokapäiväisiin harrastuksiini kävellä hautausmaalla huvin vuoksi, mutta tällä kertaa päätin kävellä sinne ja kierrellä ympäriinsä. En päätynyt itkemään enkä kotiin palatessakaan vaan pakotin itseni nyt kirjoittamaan aiheesta jotain. Terapeuttisesssa mielessä, ehkä tämä auttaa pelkoni käsittelyssä. Olen niitä ihmisiä, jotka ihan oikeasti haluaisivat vaikka siirtää tietoisuutensa johonkin apinapukuun teknisesti, jos se olisi mahdollista. Jos joskus saan tarpeeksi rahaa niin haluan sellaisen scifi kryojäädytyksen itselleni. En minä oikeasti usko kuolleista herääväni, mutta pienikin toivon kipinä tässä asiassa otetaan vastaan rakkaudella.

En pelkää muiden ihmisten kuolemaa sen enempää kuin kukaan muukaan, en tietysti toivo kenenkään kuolemaa, mutta se ei ole maailmanloppu jos läheinen sukulainen tai kumppani kuolee. Maailmanloppu on, jos minä kuolen. Kuoleminen ahdistaa todella paljon, on ahdistanut ihan lapsesta asti vaikka lapsena kukaan läheinen eikä edes lemmikki ole kuollut. Tähän päivään mennessä olen kokenut vain hyvin kaukaisten ihmisten menetyksiä, ihmisiä joita olen tavannut korkeintaan 2-3 kertaa elämäni aikana ja hädintuskin tervehtinyt saati jutellut kunnolla. Mikään ei selitä pelkoani järkevästi.

Maanantai - Kuvaus pettävän paskiaisen arjesta

Vähän postausta siitä miten päiväni menee yleensä. Herään yleensä noin kymmeneltä. Aamuisin rikon lähes kaikkia ihmisenä olemisen sääntöjä mitä vaan pystyy. Aamiaisen kuuluisi olla päivän tärkein ateria, harvoin syön heräämistä edeltävinä tunteita mitään. Herätessä tulisi ottaa rauhallisesti, ehkä hieman venytellä verrytellä. Suurinosa suomalaisista juo edes kahvia herätelläkseen itseään. Minä nousen sängystä ylös, puen ja lähden sen suurempia miettimättä liikenteeseen. Hoidan nopeasti perus aamutoimet hampaiden pesun, hiukset nopeasti jotenkin ettei tarvitse pipoa päähän ja menoksi. Kahvia en juo kyllä normaalistikaan joten eipäs siinä mitään. Tässä en sen tarkemmin kuvaile minne lähden aamuisin, jos lähden, koska tosiaan haluan säilyttää täyden anonymiteetin myös ikäni suhteen. Varmaan jo tekstistäkin jotain voi päätellä etten ihan 10v ole enkä 40v mutta loppu jää varjoihin salaisuudeksi.

Käyn kaupassa yleensä lähes päivittäin, suurimmaksi osaksi teen itse ruokani. En kuitenkaan ole mikään huippukokki, ruokamyrkytystäkään en tosin ole aikaiseksi saanut joten mikään lättypizza nörtti en ole. Mainittakoon, että osaan kyllä pizzan tehdä ihan pohjasta lähtien! En kuitenkaan usko blogistani löytyvän jatkossakaan kamalasti reseptejä tai ruokailuun liittyviä postauksia mutta sitä poikkeusta odotellessa!

Harrastuksiini kuuluu blogikirjoittamisen lisäksi myös paljon muutakin kirjoittamista. Minulla on myös omalla nimelläni toimiva blogi mutta ymmärrettävistä syistä se ei herätä läheskään näin paljoa huomiota eikä stalkkereita. Olen ahkera kommentoija erinäisillä foorumeilla, en siis vain demissä, josta lukijakuntani minut suurimmaksi osaksi kuitenkin on löytänyt. Tykkään lenkkeillä paljon ja koitan sitä kautta karistella hieman muutaman kilon olemuksestani. Seuraan urheilua myös aktiivisesti, lähinnä kuitenkin tv välityksellä. Ajankulukseni joskus myös nörttäilen pelien parissa tietokoneella. Tämä on kuitenkin suhtkoht harvinaista. Tärkeä osa arkeani on toki myös ihmiset, perhe, kaverit, kumppanit. Perheeni kanssa tulen todella hyvin toimeen, he eivät tiedä todellisesta elämästäni kuitenkaan juuri mitään. Enpä juurikaan ihmettelisi vaikka kuvittelisivat minut homoksi jopa.

Koneella viettäessäni aikaa sivustoissa ovat muunmuassa aapeli, demi, fb, lukuisat bändien kotisivut sekä kaikki blogeihin liittyvä. Tv:stä katselen putousta, rikossarjoja sekä subin sitcomeja sekä simpsoneita esimerkiksi, urheilun lisäksi ofc. Kävelyilläni kierrän kaupunkia ympäri miettimättä sen kummemmin päämäärää.

Illat ja yöt ovat sitten aikaa jolloin kuuntelen musiikkia. Rauhoitun sisäisesti päivästäni ja hyvin usein kuten tänäänkin kahden aikaan yöllä: valvon liikaa. Olen sellainen taivaanrannanmaalari öisin, uni ei vain tule, koska tuntuu kuin koko maailma ja kaikki sen ajatuksensa painaisivat olkapäitäni hyvässä kuin pahassa. Painotan vahvasti nyt kuitenkin sitä ettei öiset mietteeni liity mitenkään 'huonoon omatuntoon - pettämiseen'. Saatan toki niitäkin asioita miettiä mutta mikään päärooli niillä ei juuri koskaan ole.

Yöuneni käsittävät yön venymisestä riippuen kuudesta seitsemään tuntiin yleensä. Pisimmillään viime viikon aikana nukuin yhdeksän tuntia. Päivisin saatan välillä ottaa vartin pikapäikkärit jos siltä tuntuu kuten huomenna ajattelin.

Tästä yöstä on tulossa pitkä :)

Tarina naapurista

Olen pitkään kadehtien kuunnellut seinänaapurini aamuisia, päivisiä, iltaisia, öisiä, seksipuuhia. Mies itse ei ääntä ole pitänyt koskaan, voihkivia ja huutavia naisia sen sijaan on riittänyt. Lopulta tulin siihen johtopäätökseen ettei hänellä ole kuin yksi nainen, koska sattumalta tämä sama nainen tuli portaikossa vastaan muutaman kerran ja suhtkoht nopeasti äänet alkoivatkin :D

Voin ihan rehellisesti myöntää itsekkin tyydyttäneeni näiden äänien kuuluessa, ihan vaan koska kuulosti niin hyvälle. Nohh.. Pitemmän päälle tämä on alkanut ärsyttää minua suuresti varsinkin syksyn aikana ja olenkin toivonut jotain paskaa tapahtuvaksi. Ja kuinka ollakkaan..

Psädäm!

Mitä asunnosta nykyään on alkanut kuulua? Itkua. Oikea vastaus on helvetillistä, ääneltään kovaa vollottamista. Naista ei ole enää näkynyt, seksin ääniä ei ole kuulunut. Mutta tasaisin väliajoin jopa useasti päivässä sieltä kuuluu kuin mies olisi tyyliin kuolemaisillaan itkemässä ja ''korahtelee'' erittäin mielenkiintoisella tavalla. Voisin ihan oikeesti tehdä mitä vaan saadakseni tietää mitä on tapahtunut. Mutta kuka nauraa viimeksi? Minä nauran. Tämä koko juttu naurattaa minua suoraansanottuna hemmetisti :D

Jos teidän seinänaapuristanne siis kuuluu juuri nyt hirveän ilkikurista hirnumista niin minä se vain olen.

Päivittelyä elämästä

Nettisuhteet ovat edenneet hiukan hitaasti irl vaiheeseen mutta nyt näyttäisi joulukuun olevan aika kiireistä aikaa tälläkin rintamalla. Sekä Anna, että Henna ovat sanoneet tulevansa käymään vihdoin ja viimein. Päivämääriä ei ole lyöty lukkoon, mutta toisella ja kolmannella viikolla on tarkoitus nähdä ainakin toinen heistä, toivottavasti molemmat. Inkan kanssa ei tunnu tapahtuvan oikein mitään, ei siis mitään välirikkoja tai tälleen. Pikemminkin asiat junnaa vaan paikoillaan mutta so what. Hän jää tavallaan kellumaan pinnalle ja odottelemaan mahdollista myöhempää tulevaisuutta. Joten älkää ihmetelkö jos hänestä en kirjoittele mitään, kuvioissa on edelleen!

Kävin parin kaverin luona tässä tänään ja oli todella mukavaa. En ollut nähnyt häntä pitkään aikaan ja hänen kumppaninsa vasta ekaa kertaa. Todella sujuvasti kuitenkin tutustuttiin joten sanonpa tätä Minnaakin samantien kaverikseni! Olen todella iloinen heidän puolestaan, vaikuttivat hyvin onnellisilta. Moni varmaan miettii tai ainakin joku, että tunnenko kateutta/haikeutta? Itsehän olen pettäjä, usean suhteen solmuissa enkä koskaan täysin tyytyväinen mihinkään. Mutta ei, en ole kateellinen :) Saan useammalta ihmiseltä sen kokemuksen mitä nämä kaksi nähtävästi saavat ihan kahdestaan toisiltaan. Mielestäni heillä on toki jotain mitä minulla ei, mutta minulla on jotain myös mitä heillä ei. Ihmiset ovat erilaisia ja nauttivat erilaisista asioista. Toivottavasti heidän suhteensa kestää pitkään ja nähdään nopeammin uudelleen kuin viimeksi nyt kävi.

Olen käynyt paljon lenkkeilemässä, kunto jopa tuntuu hieman paremmalle! Tänäänkin kun kavereiltani tulin niin olin kävellyt about 5km ja jaksoin paljon paremmin kävellä portaat ylös kotiin tullessa. Toki hengästyin ja näin, mutta jokunen kuukausi takaperin olin aivan maitohapoilla ja viimeset portaat piti ottaa silleen godzilla tyyliin keskittyen että oikea jalka nyt tuohon. Syvään henkeä. Vasen jalka tuohon. Syvään henkeä potenssiin miljoona. Ovi auki ja lysähdys sängylle :D

Ja lopuksi..

Have a cup of good music

Vastauksia kysymyksiin/3

Viikonloppu vietelty ja on aika vastailla loppuihin kysymyksiin kuten lupasinkin. Nämä on esittänyt nimimerkki Aina ja kiitoksia hänelle suuresti.

- Oletko koskaan nähnyt yhdenkään tyttöystäväsi itkevän itseänsä ihan loppuun, sen jälkeen kun on saanut tietää pettämisestäsi? Jos olet, niin miltä se susta ihan oikeasti tuntuu? 

 Olen nähnyt ja ollut vieressä kun tyttöystävä on itkenyt itsensä aivan loppuun, mutta tällä tapauksella ei ollut mitään tekemistä pettämisen kanssa. Mainitsen kuitenkin tapauksen, koska tiedän tosiaan tuon tunteen ja itkemisen syy oli minussa. Hetkeä aiemmin olin avautunut suhteemme piirteistä, jotka saivat minut silloin raivon partaalle. Toisinsanoen kerroin tyttöystävälle kaiken paskan mikä mielessäni pyöri. Hänen reaktionsa oli tuo itkukohtaus ja loppuen lopuksi suhde päättyi. Tästä on jo paljon aikaa. Sanottakoon vielä, että äskeinen eksäni, josta olen täällä kirjoitellut, itki hieman kun sai tietää pettämisestä ja juttelimme asiasta. Hänen kanssaan ei mitään tuollaista loppuun palamista kuitenkaan ihan tullut vaikka vaikea paikka toki olikin kyseessä.

- Oletko koskaan seurustellut itsetuhoisen tytön/naisen kanssa? Jos olet, niin onko tämä herättänyt ongelmia?
- Koetko sun pettämisen olevan pakonomaista?

Olen seurustellut itsetuhoisen tytön kanssa muutaman kerran. Pettämisen suhteen ongelmia ei ole ollut, mutta itsetuhoisuus kylläkin ihan itsessään. En nimittäin siedä itsetuhoisuutta oikein hyvin. Jäljet käsissä ja yliannostukset sekä täysin överiks menevät kännit. Kaikki tuttuja asioita ja myöskin syyllisiä siihen miksi ne suhteet eivät ole sitten toimineetkaan. En ole sitä tyyppiä joka osaa auttaa itsetuhoista ihmistä. En koe pettämiseni olevan pakonomaista, pystyisin kyllä lopettamaan käytökseni ja siistimään sitä. Sen seurauksena minusta tulisi vähemmän onnellinen. En halua sitä.

 
- Entä koetko sen johtuvan jostakin? Ehkä jostain rikkinäisyydestä? Mom issues?
- Häpeätkö koskaan pettämistäsi?

Pettämiseni saattaisi johtua yksinäisyydestäni jota olen melko nuoresta pitäen potenut. Minulla on aina ollut tyttöystäviä nuoresta lähtien, mutta kavereita ei oikeastaan enkä siinä mielessä ole ollut kovinkaan suosittu. Ehkä keräilemällä tyttöystäviä yritän kompensoida sitä, etten syystä tai toisesta saa tavallisia kavereita keräiltyä ollenkaan. Mitään äiti tai isä ongelmia ei todellakaan ole koskaan ollut. Perheeni on aina ollut hyvä ja kaikki on ollut aina turvallisesti kohdillaan jne. En oikeastaan häpeä pettämistäni koskaan. Miksi häpeäisin? Se on tietoinen oma valintani.

- Oletko hetero?
- Oletko ateisti?

En ole hetero. Olen bi-seksuaali, mutta keskittynyt aika pitkälti vain vastakkaiseen sukupuoleen. Joskus kuitenkin miehetkin saavat minut viehättymään eikä siinä mitään. Suhteet tyttöihin tuntuvat kuitenkin helpommilta enkä syystä tai toisesta ole tullut koskaan hyvin juttuun toisten jätkien kanssa. Uskontoani on hieman vaikea kuvailla, ateisti lienee ihan tarpeeksi tarkka ilmaisu joten jätetään se siihen.

- Oletko miettinyt joskus meneväsi naisimisiin tai/ja saada lapsen?
- Onko sulla sukupuolitauteja?
- Huolehditko ehkäisystä?
- Asut siis omassa kodissa? 

Ehkäisy riippuu hieman ihmisestä ja tapauksesta. Tyttöystäväni kanssa emme ole käyttäneet kondomia mutta hänellä on pillerit. Muiden kanssa olen käyttänyt itse aina kondomia, mutta en ole kaikkien seksikumppaneitten osalta kysellyt käyttävätkö he mitään ehkäisyä. Sukupuolitauteja minulla ei ole, menisin lääkärille samantien jos epäilisin jotain. Asun omassa kodissa ja olen miettinyt naimisiinmenoa sekä lapsia. Lapsia varmastikin tulee jossain vaiheessa elämää hankittua mutta naimisiinmeno on kokonaan toinen asia. Pitäisin sitäkin kuitenkin mahdollisena hieman myöhemmässä elämänvaiheessa. Esimerkiksi kun olisin 30+ ikäisenä, elämänkokemusta paremmin hankkineena ja ehkä hieman seesteisempi tapaus kuin tällä hetkellä olen :)

Vastauksia kysymyksiin/2

Päätin pitää pienen luovan tauon tässä, kolme päivää ilman oman blogini kyttäilyä. Nyt taas freshinä jaksaa kirjoitella eikä voi kuin kiittää teidän innokkuudesta. Kommentteja sekä kysymyksiä on taas tullut paljon joten postailen mielelläni vastauksia juuri teidän uteluihinne. Eipähän tarvitse erikseen pohtia mistä kirjoitella tänne kun on valmiit aiheet sähköpostissa. Jatketaan Nairjen kysymyksillä! Tässä hänen viestinsä kysymykset muokkaamattomana:

*  Kerta et halua naistesi pettävän sinua ja ymmärrät, miltä heistä tuntuu, jos saavat tietää sinun pettäneet, miksi koet itselläsi olevan oikeuden satuttaa heitä? Eikö pettäminen ole toisen luottamuksen hyväksikäyttöä? Miksi koet itselläsi olevan oikeuden rajoittaa näiden naisten elämää, mutta he eivät saa tehdä sitä sinulle? Miksi siis kaksinaismoralismi? :D  *

---

Eihän minulla minkään maailman oikeutta satuttamiseen olekkaan. En nyt vertaa itseäni kehenkään, mutta eihän murhaajalla ole oikeutta murhaan, ei raiskaajalla oikeutta raiskaukseen eikä näpistelijällä ole oikeutta varkauteen. Näitä asioita, eritasoisia pahoja, niitä vain silti tapahtuu. Minä en puolustele tekojani millään muulla kuin halullani elää elämäni kuten haluan. Pyrin olemaan satuttamatta ketään. En tietoisesti halua jäädä kiinni enkä tietoisesti halua ketään satuttaa. 

Elän vain elämääni omaa onneani etsien, keinoilla millä hyvänsä. Olen itsekäs olento joka miettii aina ensin oman etunsa ja sitten vasta muitten. Hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta en ole kuitenkaan ihmisiä satuttanut. Uskallan jopa väittää satuttaneeni kumppaneitani vähemmän kuin keskiverto ''tavis''-kumppani tässä suomenmaassa. Lyhyesti tiivistettynä, en koe omistavani teoilleni minkäänlaista oikeutusta, minä vain toimin näin itsekkäästä omasta halustani.

Pettäminen on totta kai toisen hyväksikäyttöä, ei pelkästään luottamuksen vaan ihan yleisestikin. Moraaliset kysymykset eivät vaan kosketa minua henkisesti. Teen kaikkeni ettei totuus suhteistani selviä näille ihmisille ja kumppanini ovat oikeasti onnellisia kanssani.

Nämä ihmiset ovat omasta tahdostaan halunneet suhteeseen kanssani, toki he eivät tiedä pettämisestä, mutta silti. Minä haluan suhteet perinteisinä kahden keskisinä sitoutuneina suhteina. Minulla niitä suhteita vaan on useamman kanssa. Minä en tietoisesti rajoita kenenkään elämää mitenkään. Jos kuitenkin kävisi niin, että tyttöystäväni tai nettiseurustelukumppanini sanoisi ettei ole valmis sitoutumaan näin. Voisin harkita muitakin vaihtoehtoja. Tämä olisi kuitenkin todella yllättävää mutta jos ihan vaan kuvitellaan tilanne, luultavasti antaisin kumppanille luvan säätää muidenkin kanssa, jos se olisi ainut mahdollisuus pitää se suhde hengissä.

Näihin vaikuttaa kuitenkin monet erilaiset yhtälöt. Minkä takia tyttöystävä haluaisi jonkun toisenkin ja olisiko meidän suhde sen arvoinen mielestäni. Joskus voi olla helpompi vaan sanoa ei, jättää ja todeta etten suostu. Eikä minua edes kiinnosta miten tekopyhänä minua pidätte. Tämä on edelleen minun elämä. Vaikkakin hieman erilainen varmasti. Pettämistä tapahtuu päivittäin, mutta myönnän olevani yksi harvoista, joille tämä on arkipäiväistä, suunnitelmallista toimintaa.

Lopuksi vielä muistutus, että vastailen nimimerkin Aina kysymyksiin hieman myöhemmin viikonloppuna. Ei makeaa mahan täydeltä!

Lisää kysymyksiä otetaan vastaan :)

Vastauksia kysymyksiin

Kiitoksia Nairjelle hyvistä kysymyksistä! Vastailen niihin postauksen muodossa, koska näihin on oikeastaan sen verran tekstiä laitettavissa niin pelkkä kommenttiruutu on turhan pieni paikka vastaamiseen. Toivottavasti jatkossakin tulee kaikkea mieleenne, vastailen kaikille takuulla kunhan kysymyksenne eivät ole luokkaa missä asut mikä sun nimi on näytä naamas...

Miten koet pettämisen moraalisi kannalta? 

Pettäminen ei juurikaan aiheuta minulle tunnontuskia. Jos jään siitä kiinni, asia on eri. On surullista nähdä kun toiselle tulee paha mieli minun takiani. Yritän silloin selittää asiaa, teen selväksi ettei vika oikeasti ole mielestäni teissä muissa ihmisissä. Minun pääni sisällä maailma vaan menee näin etten pysty, en ainakaan tähän mennessä ole pystynyt olemaan järin uskollinen kenellekään. Kun eksäni kanssa asiat lopulta puhuttiin läpi, ei ne minunkaan tuskat kovin suuriksi enää jääneet ja elämä jatkui osaltani kuin ennenkin. Kaksinaismoralisti olen tietysti, koska en hyväksy tietenkään pettämistä muilta tai katkaisen suhteen poikki välittömästi. Ymmärrän, että tapani toimia on väärin, mutta kerranhan täällä vaan elää. Elän mielummin minulle sopivien sääntöjen kuin ympäristön laatiman sopimuksen mukaan.

Miksi et kerro tyttöystävällesi?

En kerro julkisesti irl ihmisille tästä, koska he kaikki ovat sellaisia jotka tuomitsisivat minut. Suhteeni päättyisivät samantien.

Minkä ylipäänsä luet pettämiseksi?

Minulla lienee aika perinteinen katsomus pettämiseen tässä mielessä, halaukset ja poskipusut menettelee. Kaikki intiimimpi on pettämistä, selkeä flirttailu ''antaa olettaa'' on pettämistä, kaikki kuvat yms pervossa mielessä lähettely on pettämistä.

Miksi ette keskustele mahdollisuudesta polyamoriaan tai avoimen suhteen mahdollisuudesta?

Sama syy kuin miksi en kerro tyttöystävilleni tai kellekään tästä. Lisättynä sillä itsekkäällä faktalla, että en minä halua minun tyttöjen pettävän minua. Haluan heidän olevan vain minun kanssaan, piste. Ei siinä sen ihmeempää. Kuten sanoin, olen kaksinaismoralisti. Kusipää. Pettäjä. Itserakas. Kuulostaahan tää varmaan vähän oudolle/hullulle mutta näin se on.

Koetko suhteenne terveeksi?

Itseasiassa koen tyttöystäväni kanssa suhteen terveeksi. Näiden osalta joita en vielä ole tavannut, niin ne on tietyllä tapaa aika sairasta puuhaa niin kauan kun se on vaan joku lapsellinen nettisuhde. Mutta tyttöystäväni kanssa meidän suhde on kuin ihan mikä tahansa parisuhde. Oikeastaan tällä hetkellä hieman parempaan suuntaan menossa muutenkin. Se ei kuitenkaan ole poistanut halujani toisia tyttösiä kohtaan.

Se tunne

Ensilumi tulee kaupunkiisi. Huomaat valkoisen maan ensimmäisenä asiana sängystä noustessasi. Puet päälle. Lähdet ulos kävelemään hakeaksesi maitoa kaupasta. Sisällä sinua vielä väsytti, nyt viileä ulkoilma piristää hengitysteitäsi, kasvojasi. Kävelet tien yli. Kävelet. Ja sitten..

Astut pieneen lumikasaan tien reunalla ja totta kai.. Se tunne kun kenkääsi menee lunta, etkä saa kylmän tunnetta jalastasi pois vaikka sormin koitat ottaa sen pienen palasen lunta pois sukan ja kengän välistä. Vittuunnut hetkellisesti, mutta enhän minä onnekseni ole pitkävihainen.

Talvi on tullut kaupunkiin.

Tylsä epähalloween postaus

Marraskuu. Halloween. Kaupat kiinni, ulkona on pimeetä ja makoilen yksin kämpilläni. Katselen mun lempisarjoja, urheilua, kuuntelen musiikkia. Movember viiksien kasvatuskin alkaa! Siinäpä ajatukseni tästä päivästä noin tiivistetysti.

Miljoonasade - Marraskuu

Klisee on aina klisee, mutta miljoonasateen kappale marraskuu on oikeasti ihan hyvä. Mielellään sitä kuuntelee tämän kuukauden aikana. Toisaalta jos haluaa jotain raskaampaa niin omista suosikeistani löytyy siihen seuraavanlainen vaihtoehto.

Marilyn Manson - This is halloween

Halloween ei itselleni henkilökohtaisesti merkkaa mitään eikä sen suomalainen pikkuserkku pyhäinmiesten päiväkään. En käy missään haudoilla kenenkään kanssa enkä järjestä tai ole menossa mihinkään halloween bileisiin. Jotenkin musta aina tuntuu ulkopuoliselle kaikissa tollasissa. Joskus voisi rikkoa kaavaa toki, ehkä ensi vuonna. Ystävänpäivät halloweenit jne, ei vain ole mun juttu. Toki asiaan vaikuttaa paljon sekin kun mun ympärillä olevilla ihmisillä ei heilläkään ole mitään suurempia intoja tällaseen.

Löytyykös lukijoiltani/stalkkereilta mitään halloween mielipiteitä, bileitä, hassuja asukokonaisuuksia missä ootte heiluneet ulkona?