Vastauksia kysymyksiin/3

Viikonloppu vietelty ja on aika vastailla loppuihin kysymyksiin kuten lupasinkin. Nämä on esittänyt nimimerkki Aina ja kiitoksia hänelle suuresti.

- Oletko koskaan nähnyt yhdenkään tyttöystäväsi itkevän itseänsä ihan loppuun, sen jälkeen kun on saanut tietää pettämisestäsi? Jos olet, niin miltä se susta ihan oikeasti tuntuu? 

 Olen nähnyt ja ollut vieressä kun tyttöystävä on itkenyt itsensä aivan loppuun, mutta tällä tapauksella ei ollut mitään tekemistä pettämisen kanssa. Mainitsen kuitenkin tapauksen, koska tiedän tosiaan tuon tunteen ja itkemisen syy oli minussa. Hetkeä aiemmin olin avautunut suhteemme piirteistä, jotka saivat minut silloin raivon partaalle. Toisinsanoen kerroin tyttöystävälle kaiken paskan mikä mielessäni pyöri. Hänen reaktionsa oli tuo itkukohtaus ja loppuen lopuksi suhde päättyi. Tästä on jo paljon aikaa. Sanottakoon vielä, että äskeinen eksäni, josta olen täällä kirjoitellut, itki hieman kun sai tietää pettämisestä ja juttelimme asiasta. Hänen kanssaan ei mitään tuollaista loppuun palamista kuitenkaan ihan tullut vaikka vaikea paikka toki olikin kyseessä.

- Oletko koskaan seurustellut itsetuhoisen tytön/naisen kanssa? Jos olet, niin onko tämä herättänyt ongelmia?
- Koetko sun pettämisen olevan pakonomaista?

Olen seurustellut itsetuhoisen tytön kanssa muutaman kerran. Pettämisen suhteen ongelmia ei ole ollut, mutta itsetuhoisuus kylläkin ihan itsessään. En nimittäin siedä itsetuhoisuutta oikein hyvin. Jäljet käsissä ja yliannostukset sekä täysin överiks menevät kännit. Kaikki tuttuja asioita ja myöskin syyllisiä siihen miksi ne suhteet eivät ole sitten toimineetkaan. En ole sitä tyyppiä joka osaa auttaa itsetuhoista ihmistä. En koe pettämiseni olevan pakonomaista, pystyisin kyllä lopettamaan käytökseni ja siistimään sitä. Sen seurauksena minusta tulisi vähemmän onnellinen. En halua sitä.

 
- Entä koetko sen johtuvan jostakin? Ehkä jostain rikkinäisyydestä? Mom issues?
- Häpeätkö koskaan pettämistäsi?

Pettämiseni saattaisi johtua yksinäisyydestäni jota olen melko nuoresta pitäen potenut. Minulla on aina ollut tyttöystäviä nuoresta lähtien, mutta kavereita ei oikeastaan enkä siinä mielessä ole ollut kovinkaan suosittu. Ehkä keräilemällä tyttöystäviä yritän kompensoida sitä, etten syystä tai toisesta saa tavallisia kavereita keräiltyä ollenkaan. Mitään äiti tai isä ongelmia ei todellakaan ole koskaan ollut. Perheeni on aina ollut hyvä ja kaikki on ollut aina turvallisesti kohdillaan jne. En oikeastaan häpeä pettämistäni koskaan. Miksi häpeäisin? Se on tietoinen oma valintani.

- Oletko hetero?
- Oletko ateisti?

En ole hetero. Olen bi-seksuaali, mutta keskittynyt aika pitkälti vain vastakkaiseen sukupuoleen. Joskus kuitenkin miehetkin saavat minut viehättymään eikä siinä mitään. Suhteet tyttöihin tuntuvat kuitenkin helpommilta enkä syystä tai toisesta ole tullut koskaan hyvin juttuun toisten jätkien kanssa. Uskontoani on hieman vaikea kuvailla, ateisti lienee ihan tarpeeksi tarkka ilmaisu joten jätetään se siihen.

- Oletko miettinyt joskus meneväsi naisimisiin tai/ja saada lapsen?
- Onko sulla sukupuolitauteja?
- Huolehditko ehkäisystä?
- Asut siis omassa kodissa? 

Ehkäisy riippuu hieman ihmisestä ja tapauksesta. Tyttöystäväni kanssa emme ole käyttäneet kondomia mutta hänellä on pillerit. Muiden kanssa olen käyttänyt itse aina kondomia, mutta en ole kaikkien seksikumppaneitten osalta kysellyt käyttävätkö he mitään ehkäisyä. Sukupuolitauteja minulla ei ole, menisin lääkärille samantien jos epäilisin jotain. Asun omassa kodissa ja olen miettinyt naimisiinmenoa sekä lapsia. Lapsia varmastikin tulee jossain vaiheessa elämää hankittua mutta naimisiinmeno on kokonaan toinen asia. Pitäisin sitäkin kuitenkin mahdollisena hieman myöhemmässä elämänvaiheessa. Esimerkiksi kun olisin 30+ ikäisenä, elämänkokemusta paremmin hankkineena ja ehkä hieman seesteisempi tapaus kuin tällä hetkellä olen :)